Sanna Raita-aho
On keskiviikko ja yleisurheilun EM-kisat ovat juuri alkaneet Helsingissä. Olympiastadionin vieressä vilisee urheilijoita ja innokkaita faneja. Eri-ikäisiä ja monia eri kansallisuuksia.
LUM:n eli Lappeenrannan Urheilu-Miesten nuorisovalmentaja Pia Bryggare tuntee heistä monia ja osoittelee silloin tällöin ohi kulkevia tuttuja. Bryggare on ollut monta vuotta mukana yleisurheilumaailmassa, ja se on luonut hänelle yhteisön, jonne on aina mukava palata.
-Lappeenrantalaisessa liikuntasalissa treenatessa ei aina tajua, miten isoon ryhmään kuuluu. Kisoissa sen ymmärtää.
Pia Bryggare on nuorten yleisurheiluvalmentaja ja luokanopettaja Lappeenrannasta. Hän on myös maratoonari ja jumppaohjaaja. Ja SDP:n entisen kansanedustajan ja MM-tason aitajuoksijan Arto Bryggaren sisko.
Monet kuvailevat Piaa ystävälliseksi ja rennoksi valmentajaksi. Siltä omenanvihreään urheilutakkiin pukeutunut, paljon hymyilevä nainen vaikuttaakin.
Bryggare aloitti urheilu-uransa jo lapsena. Tähän kannusti osittain urheiluun hurahtanut perhe.
-Myös isäni oli innokas kuntoilemaan ja aktiivinen seuratoiminnassa, mutta eivät vanhempani minua koskaan pakottaneet urheilun pariin.
Aikoinaan Pia kisasi itsekin SM-tasolla aitajuoksussa ja viestijuoksussa. Hän pääsi myös mitaleille, mutta lopulta kilpaurheilijan ura ei kiinnostanut Bryggarea. Hän aloitti kasvatustieteen opinnot Joensuun yliopistossa, ja opinnot veivät mukanaan.
-En tainnut loppujen lopuksi tuntea niin suurta paloa kilpailemiseen kuin valmentamiseen. Kasvatuksellinen puoli kiinnosti.
Bryggaresta tuli luokanopettaja, mutta myös valmentaja. Valmentajaksi Bryggare päätyi osittain sattumalta. Kun Bryggare perheineen muutti Lappeenrantaan 2000-luvun alussa, hänen vanhempi poikansa hakeutui LUM:n urheilijanuoriin, joita myös Bryggare päätyi valmentamaan.
Tänään Bryggare ei ole tullut EM-kisoihin itse kisaamaan tai valmentamaan, vaan seuraa kilpailua yleisöstä aviomiehensä ja kahden poikansa kanssa. Hän on onnellinen, että on ehtinyt seuraamaan huippu-urheilijoita.
-Olen aivan innoissani näistä kisoista. Sanoin lapsillenikin, että jostain nämäkin ihmiset ovat aloittaneet uransa. Huippu-urheilijan ja finalistikin pitää käydä karsinnat läpi.
Kommentti kuvaa hyvin Bryggaren asennetta elämään ja urheiluun. Vaikka urheilu on hänen intohimonsa, hän suhtautuu siihen rennosti. Bryggare ei ole tuloskeskeinen valmentaja. Toki hän arvostaa hyviä tuloksia, mutta eniten Bryggarea kiinnostaa valmentamisen prosessi. Hän haluaa opettaa nuorille, että mitään ei saa ilmaiseksi. Jokainen välietappikin on saavutus, ja tulokset eivät synny yhdessä talvessa.
-Hyvät tulokset ovat ne, mitä ulkopuoliset valmentamisesta näkevät. Mutta itselleni kiinnostavinta on se matka, joka käydään läpi pitkän talven aikana liikuntasalissa treenatessa.
Bryggare on valmentanut samaa ryhmää nyt yli kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä Bryggaren valmennettavat ovat teini-ikäisiä. Tällöin yleisurheilun rinnalle tulee muitakin kiinnostuksenkohteita. Osaa valmennettavista saattaa turhauttaa se, että tulokset eivät parane.
-Kaikista ei tule EM-tason urheilijoita, se on selvää. Mutta jokainen voi saavuttaa omat tavoitteensa. Yritän sanoa nuorille, että jo se riittää, että he jaksavat käydä harjoituksissa.
Suomessa on puhuttu siitä, miten vanhempien palkkataso vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Monet urheiluharrastukset maksavat paljon rahaa, ja pienituloisempien vanhemmat eivät voi rahoittaa lasten kalliita harrastuksia.
Tämä on yksi syy, miksi myös Bryggare pitää yleisurheilusta. Se on sen verran edullista, että siihen voivat tulla mukaan kaikki, tuloluokista riippumatta.
-Aiemmin nuorten oli helpompaa tulla eri ryhmiin vaan kokeilemaan liikuntaa rennosti. Nykyään harrastukset ovat sen verran kalliita, että se ei ole kaikille mahdollista.
Valmentamisen ja opettamisen lisäksi aktiivinen nainen rakastaa juoksemista. Se on hänelle meditatiivista toimintaa.
Pia on juossut kymmenen pitkää maratonia, viimeksi Frankfurtissa. Maratonjuoksu on yksi niistä asioista, jossa Pia eroaa urheilijana veljestään Artosta.
-Arto on sen verran kilpailuhenkinen, että hän ei aina jaksa ymmärtää, miten minä jaksan juosta maratoneja monta tuntia.
Sisarukset eivät juuri sekaannu toistensa treenaamiseen, vaikka Bryggare joskus kysyykin Artolta mielipiteitä valmentamiseen liittyvissä asioissa. Ja saakin aina apua.
Kuuluisassa veljessä on myös omat haasteensa.
-Nuorempana ajattelin välillä, että kaikki luulevat minun saavuttaneen asioita vain Arton avulla. Enää en onneksi ajattele niin, vaan olen tyytyväinen siihen, mitä olen.
Poliitikon ja huippu-urheilijan sisarena Pia on myös nähnyt julkisuuden varjopuolet läheltä ja tajunnut, että se maailma ei häntä kiinnosta. Samoin hän ajattelee politiikan suhteen. Yhteiskunnalliset asiat kyllä kiinnostavat Bryggarea ja hän arvostaa veljensä poliitikkouraa, mutta itse hän nauttii toiminnasta enemmän ruohonjuuritasolla. Ajatus sisätiloissa istumisesta monien tuntien ajan ahdistaa häntä.
-En pidä kokouksissa istumisesta ja asioista vääntämisestä, jollaisena politiikan näen. Jos joudun istumaan sisätiloissa kauan, ajattelen, että tämänkin ajan olisi voinut käyttää lenkillä.
KUVATEKSTI
Karoliina Paatos
Pia Bryggaren mukaan parasta valmentamisessa on se, kun valmennettavien kanssa löytyy yhteinen kieli.
Pia Bryggare
Lappeenrannan Urheilu-Miesten nuorisovalmentaja ja luokanopettaja.
Syntynyt Imatralla vuonna 1969.
Naimisissa. Kaksi poikaa.