Categories
Artikkelit

Sotakeskuksen rahoitus auki

Kannas-keskukseen tarvittavasta rahapotista puuttuu yhä yksityisrahoituksen osuus. Kaivauslöydöt voivat hidastaa museohanketta.

Helka Pylkkö

Lappeenranta. Sotahistoriakeskus Kannaksen rahoitus tarpoo tervassa. Kuuden miljoonan euron potti on tarkoitus koota kolmesta kahden miljoonan euron erästä. Yksi tulee valtiolta, yksi kaupungilta ja viimeinen yksityisten ja yhteisöjen lahjoituksista. Viimeinen osa uupuu edelleen.

Valtio ja Lappeenrannan kaupunki ovat myöntäneet rahoitusosuutensa projektiin. Valtion osuudelle on kuitenkin määräaika.

-Tämän vuoden aikana on haettava jatkoaikaa, Kannas-keskuksen toimikunnan varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Torniainen kertoo valtion rahaerästä.

Lisäksi rahat saadaan käyttöön vasta, kun koko summa on kasattu ja hanketta ryhdytään toteuttamaan.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt, ettei hankkeen toteutusta saa aloittaa, ennen kuin koko potti on koossa.

Yksityisrahoituksen saalis on edelleen laiha.

-Ei kovin merkittävää summaa ole kasassa, Torniainen toteaa.

Ulkopuoliselle rahalle on määräaikainen keruulupa, jota on uusittava väliajoin. Viimeksi lisäaikaa haettiin tämän vuoden keväällä.

Kaupungin varoja on jo käytetty 241?976 euroa keskustiloiksi suunnitellun A1-rakennuksen kunnostukseen sekä 367 600 euroa arkkitehtikilpailuun.

EU- ja elinkeinopoliittisten hankkeiden katsauksen mukaan arkkitehtikilpailuun käytetystä summasta kuitenkin vain 183 800 euroa olisi tullut kaupungilta, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski. Hän ei osaa sanoa, mistä loput rahat ovat peräisin, ja asiasta tietävät ovat lomalla. Kilpailuun käytetty summa sisältää myös muita suunnittelukuluja.

Torniainen suhtautuu skeptisesti keskuksen mahdollisuuksiin toteutua suunnitelmien mukaisesti. Hänen mielestään tulisi ripeästi päättää, muutetaanko suunnitelmia, vai jatketaanko projektia lainkaan. Todennäköistä on, että vähintään hankkeen mittakaava pienenee.

Keskuksesta on kaavailtu monipuolista virtuaalimuseota näyttelytiloineen, kirjastoineen ja videoesityksineen.

-Itse toivon, että tämän vuoden aikana saataisiin selville, jatkuuko hanke vai ei. Olen erittäin kriittinen. Näyttää, että summaa on erittäin vaikea saada kasaan.

Toimikunnassa äänenpainoja on puolesta ja vastaan. Toimikunnan puheenjohtaja Heikki Järvenpää on edistänyt hanketta innokkaasti. Hän ei kommentoinut projektin vaiheita lomamatkaltaan maanantaina.

Mahdolliset löydöt linnoituksen arkeologisissa kaivauksissa vaikuttavat museohankkeen aikatauluun. Löytöjä voitaisiin myös hyödyntää keskuksessa niin, että ne jäisivät näkyviin rakennusten sisälle.

Töiden povattuun aloittamiseen vuonna 2013 Torniainen ei usko.

Mikäli keskus painetaan jäihin, eivät kaikki jo käytetyt varat ole menneet haaskuuseen, Torniainen arvioi. Rakennusten kunnostustöitä ja kerättyjä materiaaleja, kuten tarinoita ja filmejä, voidaan hyödyntää muihin tarkoituksiin.

Suunnitteilla virtuaalimuseo

Suunnitelmat lähtivät vireille useita vuosia sitten Paavo Lipposen ehdotuksesta.

Keskus kokoaisi tietoa ja kokemuksia talvi- ja jatkosodan taistelupaikoilta sekä kotirintamalta. Kyseessä ei olisi vain sotakeskus.

Virtuaalimuseo tarjoaisi tietoa kirjastossa, vaihtuvissa näyttelyissä ja pienissä virtuaaliesityksille tarkoitetuissa elokuvateatteritiloissa. Myös ratsuväkimuseo liittyisi kokonaisuuteen. Paikalle tulisi kahvila-ravintola sekä myymälä.

Näyttelytarjonta koottaisiin yhdessä museotoimen ja erilaisten yhteisöjen kanssa.

Tilat koostuisivat linnoituksen A1-rakennuksesta, sen viereisestä arkistorakennuksesta sekä näiden välille rakennettavasta uudisrakennuksesta. Museovirasto on hyväksynyt rakennussuunnitelmat.

Keskuksesta järjestettiin muutama vuosi sitten arkkitehtikilpailu, jonka voitti Verstas Arkkitehdit Oy.

Lähde: Ari Torniainen

Kirjoittaja:
Helka Pylkkö