Petteri Värtö
Lappeenranta. Haitarin sointiäänen haikeuden ymmärtää varsin hyvin Lappeenrannan kauppatorin esiintymislavalla. Vieressä on kunnostettu kauppahalli, ja edessä avautuu kauppatori. Tori on hiljentynyt takavuosista, ja talvisaikaan sen ääni on erityisen vaimea. Mutta ihmisvilinässäkin haitari jää helposti unholaan.
Miksi? Esiintymislavan toisella, lavalta katsottuna oikealla, puolella samoin kuin lavan välittömässä läheisyydessä sen edessä on pysäköintipaikkoja autoille. Paikat lienevät tarpeen jatkuvasti keskustan parkkiruutujen vähäisyydestä napiseville kaupunkilaisille, mutta mahdollinen esiintyjä joutuu kyllä outoon välikäteen.
Olipa äänentoistoa tai ei, laulun, soiton tai puheen pitää kantaa peltilehmien yli. Ellei lavaa sitten ole tarkoitettu kaupungin ensimmäiseksi drive-in-teatteriksi.
Karjalaisessa sisarkaupungissa Joensuussa torilava löytyy ruokakojujen vierestä. Ehkä sultsina tarvitsee ohjelmaa kyytipojaksi, mutta vety uppoaa ilmankin.