Categories
Artikkelit

Vaalitulos näkyy maakuntahallinnossa

Outi SalovaaraVasta käydyt kunnallisvaalit vaikuttavat myös vuoden 2013 keväällä valittavien ja 2014 työnsä aloittavien maakuntavaltuustojen ja -hallitusten paikkajakoon. Niidenkin paikat jaetaan vaalituloksen perusteella.Etelä-Karjalassa maakuntaliiton jokaisesta jäsenkunnasta valitaan maakuntavaltuustoon yksi jäsen jokaista alkavaa 5 000 asukasta kohti. Tulevalla kaudella maakuntavaltuusto on 31-jäseninen. Perussuomalaiset ovat saamassa maakuntavaltuustoon neljä paikkaa eli kolme lisäpaikkaa nykyisen yhden lisäksi. SDP, keskusta ja kristilliset menettävät kukin yhden paikan.SDP ja keskusta säilyvät kahdeksalla paikalla suurimpina maakuntavaltuuston puolueina. Kokoomuksella on seitsemän paikkaa. Valitsijayhdistykset kuten Taipalsaari-liike ja Myö saavat kaksi paikkaa.Vihreille ja kristillisille jää yksi paikka.Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan kunnanvaltuustojen jäsenistä tasa-arvolain vaatimukset huomioiden. Myös 9-jäsenisen uuden maakuntahallituksen paikkajako muuttuu jonkin verran nykyisestä.Tulevassa hallituksessa on edelleen kolme sosialidemokraattia, kolme keskustalaista ja kaksi kokoomuslaista. Sen sijaan kristillisdemokraatit joutuvat luopumaan yhdestä paikastaan, joka menee perussuomalaisille.Myös maakuntahallituksen jäsenten ja varajäsenten on oltava jäsenkuntien valtuutettuja. Parhaillaan kunnissa on lausuntokierroksella Etelä-Karjalan liiton uusi perussopimus, jonka maakuntahallitus hyväksyi pari viikkoa sitten.Perussopimuksessa on maakuntavaltuuston ja -hallituksen paikkojen laskentamääräys. Sopimuksen voimaantulo edellyttää jäsenkuntien hyväksyntää.



Categories
Artikkelit

Lappeenranta ukkoontui

Harri ManskinenImatralla naisten paikat lisääntyivät ja valtuustoon tuli uusia kasvoja. Myös Imatralla on aiempaa iäkkäämpi valtuusto Lappeenrannan valtuustossa on lähes 30 korkeakoulutettua, Imatran työläisperinne näkyy koulutustaustassa.Lappeenrannassa äänestettiin innokkaimmin Vainikkalassa, Imatralla Meltolassa aktiivisimmat äänestäjät.SukupuolijakaumaLappeenrannassa tulee tiukka paikka täyttää lakisääteisiä tasa-arvokiintiötä vaalien jäljiltä. Lappeenrannan 59-paikkaiseen valtuustoon valittiin peräti 42 miestä. Naisia uudessa valtuustossa on 17 eli vain 28,8 prosenttia. Tasa-arvolain mukaan eri luottamuselimissä pitää olla 40 prosentin edustus molemmista sukupuolista. Naiset olivat miehiä hieman innokkaampia äänestäjiä eli naisten äänet menivät miehille.Imatralla naiskiintiön täyttäminen on helpompaa. 43-paikkaisessa valtuustossa on 18 naista eli 41,9 prosenttia valtuutetuista. Imatralla naiset ottivat askelia eteenpäin, saamalla kaksi lisäpaikkaa. Yllätys ei olisi, jos Imatraa luotsaavat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anu Urpalainen ja valtuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen jatkaisivat tehtävissään.IkäjakaumaLappeenrannan valtuusto ei vain ukkoontunut, vaan samalla se myös ikääntyi.Valtuustoon valituista 62,7 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Yli 65-vuotiaita on 6,8 prosenttia. Vaalikoneeseen vastanneista valituista eläkeläisiä on yhdeksän. Nuorin valtuutettu on 20-vuotias Emil Segerman (kok.) ja iäkkäin 78-vuotias Matti Mölsä (kd.).Imatralla ikääntyminen näkyy selvemmin. Pienemmässä valtuustossa on yhdeksän eläkeläistä. Imatralla yli 50-vuotiaita valtuutettuja on 67,4 prosenttia. Yli 65-vuotiaita on yhdeksän. Imatran ikäpresidentti on 72-vuotias Leo Makkonen (ps.). Nuorin valtuutettu on 30-vuotias Niina Malm.KoulutustaustaLappeenrannan valtuustoa voi kutsua hyvin koulutetuksi. Etelä-Saimaan vaalikoneeseen vastanneista 27 on suorittanut korkeakoulututkinnon. Vihreiden kolmen hengen valtuustoryhmästä löytyy kaksi tohtoria. Keskiasteen tutkintokin on 12 valtuutetulla. Ammattikoulututkinto on taskussa kuudella valtuutetulla ja peruskoulupohjalta mukana on kaksi valtuutettua. Seitsemän on taustaltaan ylioppilaita.Imatralla työläiskaupungin perinne näkyy edelleen. Korkeakoulutettuja valtuustossa on 11. Keskiasteen opinnot on suorittanut kymmenen henkilöä ja ammattikoulu on takana yhdeksällä valtuutetulla. Peruskoulupohjalta mukana on neljä valtuutettua ja yksi ilmoittaa olevansa ylioppilas. Kaikki eivät koulutustaustaansa ilmoittaneet.Kenen töissä?Lappeenrannan valtuutetuilla on monipuolinen ammatillinen tausta, mutta suurin osa (21 valtuutettua) on julkisen sektorin palveluksessa. Kunnan tai kuntayhtymien töissä on 13 ja valtion palkkakuitti jaetaan kahdeksalle. Kunnissa esiin nousee opetusala. Yksityisten yritysten, yhteisöjen tai jonkin muun tahon palveluksessa on 17 uuden valtuuston jäsentä. Yrittäjiä joukossa on kahdeksan.Imatralla julkinen sektori on myös vahva, mutta suurin osa valtuutetuista on yksityisen yrityksen palveluksessa tai ilmoittaa olevansa yrittäjä. Oma yritys on kuudella valtuutetulla. Lisäksi yksi valtion palveluksessa oleva on myös yrittäjä. Kunnan palveluksessa on kuusi henkilöä ja valtiolle töitä paiskii neljä valtuutettua. Yksi valtuutetuista ilmoittaa olevansa työtön.Uudet/vanhatLappeenrannan valtuusto pieneni 15 jäsenellä, kun kuntaliitoksista johtuvat erikoisjärjestelyt purettiin näissä vaaleissa. Se vaikutti niin, että uusiutumista ei tapahtunut samalla lailla kuin Imatralla. Uusia kasvoja Lappeenrannassa on 12 ja heistä viisi on perussuomalaisia. Suurimman puolueen eli SDP:n ryhmään nousi ainoana uutena valtuutettuna Olli Saarela.Imatra pesi enemmän kasvojaan. Uusia valtuutettuja on peräti 19 eli lähes puolet 43 valtuutetusta. Uusista kasvoista yhdeksän on naisia. SDP:n ryhmässä on kuusi uutta valtuutettua. Yhden paikan menettänyt kokoomus sai valtuustoon viisi uutta päättäjää. Vaalivoittaja perussuomalaiset sai myös valtuustoryhmäänsä viisi tulokasta.ÄänestysintoLappeenrannassa äänestysprosentti oli 54,3. Innokkaimmat äänestäjät löytyivät Vainikkalasta, jossa äänestämässä kävi 67,5 prosenttia äänioikeutetuista. Alhaisin äänestysprosentti oli Leiri-Kesämäen äänestysalueella, jossa uurnille vaivautui vain 45,5 prosenttia äänioikeutetuista. Määrällisesti eniten vaalit kiinnostivat Kimpisessä, jossa ääniä annettiin 2 565.Imatralla äänestysprosentti oli 55,2. Sekin jäi edellisvaaleista. Imatralla Rajapatsaalla äänestysprosentti oli aiempien vaalien tapaa alhaisin, kun vain joka toinen kävi äänestämässä. Meltolassa hätyyteltiin 60 prosentin maagista rajaa, kun vilkkaimmalla äänestysalueella prosentti oli 59,5. Eniten ääniä, 1?294, annettiin Tuulikalliossa.


Categories
Artikkelit

Vuoden yrittäjä. Lomallakin tulee ikävä töihin

Outi SalovaaraJoutsenon yrittäjäpalkinnon saaneilla Sari ja Marko Tujulalla on juuret tukevasti maakunnassa. Sari Tujula on kotoisin Imatralta ja Marko Tujula Joutsenosta.Marko Tujulalla on myös kauppiasverta suonissa, onhan hän on K-kauppiasvanhempien lapsi. — Minä olen hyllyjen välissä kasvanut, hän naurahtaa. Tujulat aloittivat yrittäjinä 18 vuotta sitten. Sen jälkeen myymälät ovat kasvaneet, samoin perhe. Tujuloiden pojat ovat nyt 13- ja 15-vuotiaat.Kun lapset olivat pieniä, vanhemmista toinen teki ilta- ja toinen aamuvuoroa, jotta aikaa jäi pojille. Tujulat ovat halunneet, että lapsille jää lapsuudesta mieleen muutakin kuin työnteko.He pitävät itseään onnekkaina, sillä molempien isovanhemmat ovat tiukan paikan tullen auttaneet lastenhoidossa. Ensimmäisessä myymälässään Korvenkylässä Tujuloilla ei ollut ulkopuolisia työntekijöitä. He tekivät töitä kolmestaan Marko Tujulan siskon kanssa, joka nyt on K-kauppiaana Lauritsalassa.Nyt heillä on K-market Piranassa noin 20 työntekijää, hyvää väkeä. Vaihtuvuus on pientä, ja kauppiaat kiittävät sitoutuneiden työntekijöiden asennetta.Tujulat eivät ole linnoittautuneet johtajuuteensa, vaan pystyvät esimerkiksi tuuraamaan työntekijöitään millä osastolla hyvänsä. Marraskuussa valmistuu remontti, joka ehostaa myymälää ja tuo tiloihin myös Alkon. Iso investointi kertoo, että Tujulat uskovat myymäläänsä ja kauppiasuraansa. He odottavatkin vielä ainakin toista 18-vuotiskautta kauppiaina.— Lomallakin alkaa olla jo ikävä töihin, Sari Tujula sanoo.Vapaa-aikana he auttavat poikia harrastukissa ja rakentavat mökkiä Saimaan rannalle.— Nimenomaan mökin rakentaminen on harrastus, he nauravat.Rakennushanke on ollut vireillä jo vuosia eikä loppu vielä häämötä. Marko ja Sirpa Tujula KyPerustettu 1994.Pyörittänyt kahdeksan vuotta K-market Piranaa Joutsenon keskustassa.Tujulat olleet K-kauppiaina vuodesta 1994.Ura alkoi Joutsenon Korvenkylässä ja jatkui ennen Piranaa Lappeenrannan Kourulassa.Ulkopuolisia työntekijöitä noin 20, sesonkiaikana enemmän.