Categories
Artikkelit

City jättää kirkon varjoon

ELY-keskus, Museovirasto ja Etelä-Karjalan museo vaativat uusia vaihtoehtoja City-korttelista. Massiivisuus jättää kirkon varjoon. Tapanaisen talon säilyttämisselvitys sekä Marian aukion laatumääräykset ovat puutteellisia.

Anne Kotiharju

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan City-kortteliin kaavailtu Osuuspankin toimisto- ja liiketalo on Museoviraston, ELY-keskuksen ja Etelä-Karjalan museon mielestä liian massiivinen. City-korttelin itäpään asemakaavaluonnoksesta pitäisi laatia vaihtoehtoisia suunnitelmia. Lisäksi korttelista pitäisi esittää kokonaissuunnitelma. Kaavaluonnos ei lausuntojen mukaan ole keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukainen.

ELY-keskus ja museo jättivät lausuntonsa City-korttelin ensimmäisen palasen, niin sanotun Tapanaisen tontin, Marian aukion ja maan alle tulevan pysäköintilaitoksen kaavaluonnoksesta. Museoviraston lausunnosta kertoi alustavasti intendentti Timo Kantonen.

Kokonaisuus unohtui

On vaarana, että yhtä Lappeenrannan keskeisintä liikekorttelia rakennetaan pala palalta ilman kokonaisnäkemystä. Olisi otettava samalla kantaa myös muuhun City-korttelin rakentamiseen eli siihen, miten sen rakennuskantaa aiotaan kokonaisuutena kehittää.

Uusi talo liian korkea

Tapanaisen talon paikalle esitetty seitsemänkerroksinen rakennus on liian massiivinen ja korkea. Vuonna 2007 hyväksytyn osayleiskaavan pitäisi ohjata korttelin kehittämistä. Siinä korttelin maksimikerroskorkeus nousi viiteen kerrokseen. Kirkon asemaa ei pelasta se, että rakennuksen ylimmissä kerroksissa on lasinen julkisivu.

Kirkko jää varjoon

Marian kirkko puistoineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Kirkko on selkeä maisemallinen maamerkki. Kirkko yhdessä Marian aukion kanssa on ydinkeskustan keskeisin paikka. Tärkein tavoite on turvata Lappeen kirkon hallitseva asema Marian aukion osana ja kaukonäkymissä Kaupunginlahden suunnasta.

Tapanaisesta lisäselvitys

Tapanaisen talon suojeluselvitys on puutteellinen. Säilyttämistä tukevia seikkoja on, mutta talon purkamista pidetään nyt lähtökohtana. Perusteluksi riittää, että rakennus on päässyt huonoon kuntoon. Kulttuurihistoriallinen arviointi puuttuu.

Tapanaisen talo on yhdessä Kinnusen jugend-talon kanssa viimeinen vanhan ruutukaavakeskustan alueella säilynyt 1900-luvun alkupuolelle tyypillinen liike-asuintalo. Nyt tehty rakennushistoriaselvitys antaa Tapanaisen talosta lähes yksinomaan negatiivisesti värittynyttä kuvaa.

Marian aukiolle laatua

Marian aukiota koskeva ohjeistus on riittämätön. Jos halutaan arkkitehtikilpailuun pohjautuvia sitovia laatumääräyksiä, on määräykset kirjattava kaavaan tai rakentamisohjeiden pitää olla nähtävillä kaavaluonnoksen kanssa. Lisäksi jää avoimeksi, millaisia aukiolle tulevat lasiset hissi- ja porrasnousurakennelmat olisivat.

Juttuun on poimittu kohtia sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen että Etelä-Karjalan museon lausunnoista.

Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy Tuuli Truhponen ELY-keskuksen mielestä seitsemänkerroksinen uusi rakennus jättää Marian kirkon toisarvoiseen asemaan. Rakennusoikeutta ja korkeutta on selvästi enemmän, mihin osayleiskaava oikeuttaisi.

Museo toteaa lausunnossaan, että Tapanaisen talo on Lappeen kirkon edustalle 1930-40 -luvuilla syntyneen linja-autoaseman aukion osa, jonka muita osia ovat kirkko ja kirkkopuisto, linja-autoasema ja lehmusrivi. Tapanaisen talo tukee arkkitehtuuriltaan kirkon asemaa ja se on yksi harvoista keskustassa säilyneistä sotaa edeltävän kauden liiketaloista.

Osuuspankille toimisto- ja liiketalo

Lemminkäinen Talo rakentaa Etelä-Karjalan Osuuspankille toimisto- ja liiketalon Kirkkokadun ja Koulukadun kulmaan.

Nykyisen pysäköintialueen päälle ja Lappeen Marian kirkon ympärille tulee Marian aukio.

Kaavan lähtökohtana on, että Tapanaisen talo puretaan. Sen tilalle tulee korkeimmillaan seitsemänkerroksinen rakennus.

Tontilla on kaavaluonnoksessa rakennusoikeutta 5?300 neliötä.

Marian aukion ja uudisrakennuksen alle tulee pysäköintihalli, jonne ajetaan Kirkkokadun puolelta.

City-korttelin ensimmäinen kaavaluonnos on ollut nähtävillä ja siitä on jätetty lausunnot.

Kaupunki antaa vastineet lausuntoihin ilmeisesti vielä tämän vuoden puolella.

Osallisia ovat muun muassa Etelä-Karjalan museo ja Museovirasto, Etelä-Karjalan liitto, ympäristön kiinteistöt sekä alueen asukkaat ja yhdistykset.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju