Skinnarilan kasvit kartalle

Kasvikartoitus pohjustaa maisemanhoitoa Skinnarilanniemessä. Luonnonlajien joukosta löytyi myös kulttuurikasveja.

Leena Sallinen

LAPPEENRANTA. Skinnarilan niemen kasvillisuus on kartoitettu. Työn tehnyt biologian opiskelija Tiina Kolari tutki kuluneen kesän maastokäynneillä Skinnarilan hovin pihapiirin ja Parkinmäenharjun ja löysi 178 erilaista kasvia.

Ne ovat pääosin luonnonlajeja, mutta joukossa on myös kulttuurikasveja. Niemi on vanhaa kulttuuriympäristöä, jonka nykytilaa ja kohennustarpeita Kolari myös kartoitti.

Skinnarilan hovi oli Pekka Silventoisen perheen kesäpaikka 1800-1900-luvun vaihteesta 1960-luvulle. Pihapiirissä on vielä jäljellä istutuksia, muun muassa osa ruusu- ja syreenipensaista, herukkapensaita ja omenapuita.

1900-luvun alussa istutettu kuusiaitakin on pääosin jäljellä, mutta kairausnäytteiden perusteella kuusissa on lahovaurioita.

Arvokkaisiin pihapiirin kasveihin lukeutuu metsälehmus, jota siellä esiintyy luonnonvaraisena. Silventoisten puutarhan paikalle ja tienpientareille on syntynyt monimuotoinen niittykasvillisuus.

Parkinmäenharjulla on vielä jäänteitä poluista, jotka alueen aiempi omistaja Georg Palmroth rakennutti 1870-luvulla.

Sittemmin harjukin on hoitamattomana rehevöitynyt. Harjumetsille tyypilliset kasvilajien esiintymät ovat siellä taantuneet. Esimerkiksi uhanalaisen kangasvuokon esiintymä on tukehtumassa kasvillisuuden alle.

Kolari löysi alueelta myös lehtoneidonvaippaa ja valkolehdokkeja, jotka ovat rauhoitettuja kämmekkälajeja, sekä silmälläpidettäviin lajeihin kuuluvia lajeja, kuten kissankäpälän, kelta-apilan ja sarjatalvikin.

Skinnarilan hovi päätyi 1960-luvulla Silventoisen suvulta Lappeen kunnan ja sittemmin Lappeenrannan kaupungin haltuun.

Alue rappeutui rakennuksineen, joista on säilynyt vain hovin päärakennus ja tilanhoitajan rakennus.

Nykyisin rakennukset on kunnostettu. Hovirakennus pihapiireineen on Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n omistuksessa ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston käytössä. Skinnarilan niemen maat omistaa Senaattikiinteistöt Oy.

Kasvillisuuden kartoituksen teetti yliopiston yhteydessä toimiva Etelä-Karjala-instituutti. Sen tavoitteena on palauttaa Skinnarilan hovin ympäristö 1800-luvun lopun puistoalueeksi polkuverkostoineen ja näköalapaikkoineen.

Tiina Kolarin Skinnarilan niemen kasvillisuus ja kulttuuriympäristö -niminen raportti on juuri julkaistu Etelä-Karjala-instituutin julkaisusarjassa.

KUVATEKSTI

Kai Skyttä

Skinnarilan hovi toimii nykyisin yliopiston edustustilana. Myös sen ympäristö ja läheinen Parkinmäki on tarkoitus kunnostaa.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen