Ilpo Leskinen
Lappeenrannan edustalta on paljastunut yksi hylky lisää. Karhusaaren pohjoispuolella on purjealuksen hylky. Museoviraston ensi arvioiden mukaan se on joko 1800-luvulta tai peräti 1700-luvulta.
Hylyn löysi lappeenrantalainen Kari Junnola, joka oli 25. syyskuuta uistelemassa.
– Opettelin viistokaikuluotaimen käyttöä, sillä laite oli ollut minulla vasta vajaan kuukauden.
– Kaikuluotaimessa näkyi veneen muotoinen rakennelma. Tiesin, että kaupungin edustalla on hylkyjä. Arvelin, että tämä voi olla aiemmin tuntematon.
Junnola lähetti kaikuluotainkuvan Museovirastoon. Tutkija Maija Matikka ja erikoistutkija Hannu Matikka pitivät kuvaa niin kiinnostavana, että asia vaati jatkotutkimuksia.
Maija Matikka otti yhteyttä Pentti Kokin johtamaan Saimaan hylyt -ryhmään, jonka kanssa Museovirasto on toiminut hyvässä yhteistyössä.
Kokki ja Ilari Vilmari ottivat hylystä kuvia viistokaikuluotaimellaan. Matti Luoma on käynyt muutaman kerran hylyllä sukeltamassa ja kuvaamassa.
Pentti Kokki kertoo, että alus poikkeaa edukseen muista Saimaan hylyistä. Se on kauniimpi ja hienostuneempi kuin karkeatekoiset lotjat.
– Purjealus on erittäin huolella rakennettu. Se on kapeaperäinen ja teräväkeulainen.
– Kylkikaaret on tehty yhdestä puusta: juurakoista ja oksista, kuten vanhoissa aluksissa on ollut tapana.
Kokin mukaan alus on kaksimastoinen ja kookas: reilut 23 metriä pitkä sekä 4-5 metriä leveä.
Alus makaa viiden metrin syvyydessä köli mudassa. Siinä on ollut puinen vesipumppu.
– Kaikki merkit viittaavat siihen, että hylky on vanha, Kokki sanoo.
Syksyn pimeys on vaikeuttanut dokumentointia. Pien-Saimaan samea vesi vaatii valoa. Seuraavaksi tehdään hylyn mosaiikkikuvaus, kantavilta jäiltä käsin.
Kari Junnola pitää ihmeenä sitä, että purjealuksen hylky löytyi vasta nyt. Samoja vesiä on luodattu useamman kerran tuloksetta.
Löydös on lisännyt Junnolan kiinnostusta Saimaan hylkyihin.
– Nyt on pidettävä silmät auki, kun vesillä liikkuu.
Kokki kuuli aikoinaan juttuja Karhusaaren pohjoiskärjessä sijaitsevasta hylystä. Kokki ja Vilmari yrittivät etsiä hylkyä neljä vuotta sitten, mutta sitä ei löytynyt.
Etelä-Karjalan museon amanuenssi Jukka Luoto pitää tärkeänä, että hylystä saadaan ajoitus. Näin voidaan arvioida, mihin aikaan ja asiayhteyteen löydös kuuluu. Valmista rahaa ajoitukseen ei ole.
Löydös on kirjattu Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin nimellä Karhusaari pohjoinen. Se löytyy viraston verkkosivuilta osoitteesta kulttuuriymparisto.nba.fi.