Rautaisannos hangen alla

Pellon alta on löytynyt rautakautinen kerrostuma Rautjärven Purnujärvellä. Peltomaasta tuli esiin kolmisenkymmentä rautakautista esinettä.

Ilpo Leskinen

RAUTJÄRVI. Purnujärven peltoaukea on talviunessa lumen alla. Lumi peittää viime kesän ennennäkemättömät tapahtumat, yli tuhannen vuoden takaisen sensaation.

Puolen kilometrin matkalta Purnujärventien varresta on löytynyt lähes 30 rautakautista esinettä ja korua. Esineet ovat peräisin pellon muokkauskerroksesta.

Viime keväänä alkoi tapahtua, kun metallinetsintää harrastavat ruokolahtelaiset Pertti Hyvärinen ja Kari Hyvärinen siirtyivät harrastamaan Rautjärvelle.

Ruokolahdelta Hyväriset ovat löytäneet rautakautisia esineitä enemmän, mutta Purnujärven löydöt sijaitsevat tiiviimmällä alueella.

Tutkija Ilkka Pylkkö pitää keskittymää merkittävänä, koska Purnujärveltä ei ole aiemmin tunnettu mitään vastaavaa.

Syksyllä löytöpaikoille tehtiin muutama koekuoppa, jotka ulottuivat peltomullan alapuolelle. Sieltä tuli selitys esineille: jokainen kuoppa todisti ikivanhasta kulttuurikerroksesta.

Koekuopat paljastivat Pylkön mukaan rautakautisen asuinpaikan, ehkä myös hautausmaan. Kulttuurikerroksen lisäksi kuopista löytyi palanutta savea.

Muinaislöydöistä valtaosa on myöhäisrautakaudelta eli viikinkiajan lopulta ja ristiretkiajalta.

Vanhin esine on 600-luvulta eli merovinkiajalta: häränsilmäkoristeinen nappi. Se on todellinen harvinaisuus, samoin myöhäisrautakautinen pronssikampa.

Yhtenä kiinnostavana löydöksenä Pylkkö mainitsee rautakautisen vaa’an osan. Se viittaa siihen, että Purnujärvellä on harjoitettu kaupankäyntiä.

On mahdollista, että vaa’an löytöpaikalle on haudattu kauppias, joka on saanut vaa’an mukanaan tuonpuoleiseen.

Löytöjen joukossa on runsaasti esineitä myös historialliselta ajalta. Esineiden perusteella Purnujärvelle hahmottuu saumaton menneisyys nykyajasta rautakaudelle. Näin ehjä asutuksen jatkuminen on harvinaista.

Rautakautinen löytöalue sijaitsee Purnujärventien alkupään varressa, entiseltä kaupalta kirkon suuntaan.

Alue on tärkeä osa Niskapietilän museotien maisemaa. Kohde esitellään Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä (kulttuuriympäristö.nba.fi) nimellä Kalevanmäki.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen