Saimaan suuruus valui Vuokseen

Suursaimaa jätti jälkensä maastoon. Rannoilta paljastui kivikauden asukkaille hyviä asuinpaikkoja ja puhdasta pintaa kalliomaalauksille.

Leena Sallinen

Saimaalla oli todennäköisesti sateiden aiheuttama tulva Vuoksen syntymän aikoihin. Matti Hakulisen mukaan se oli välitön syy ensimmäisen Salpausselän murtumiselle.

-Ilmasto oli viilenemässä ja vuodet sateisia, hän kuvaa sääoloja 5?700 vuotta sitten, jolloin Saimaan järvialtaan vesille avautui uusi lasku-uoma Laatokkaan.

Tapahtumaa petasi mannerjään lyttyyn painaman maankuoren epätasainen kohoaminen. Sen seurauksena Saimaan järviallas kallistui kaakkoon, missä vedenpinta jatkuvasti nousi.

Alun perin järviallas oli kallellaan luoteeseen. Vedet laskivat siitä Pihtiputaalla Pohjanlahteen.

Hakulinen kertoo Saimaan kehityshistorian käänteistä tuoreessa kirjassaan Suursaimaa.

Sen niminen järvi syntyi noin 7 000 vuotta sitten. Se kuroutui omilleen Keski-Suomen suurjärvestä, johon kuului myös Muinais-Päijänne.

Suursaimaa ulottui samassa tasossa Iisalmen pohjoispuolelle ja oli noin kaksi kertaa nykyisen Saimaan kokoinen.

Suursaimaa-nimen otti käyttöön runoilija Aaro Hellaakoski, joka oli myös ansioitunut tiedemies ja Saimaan vesistöhistorian tutkija.

Matti Hakulinen on lappeenrantalainen tekniikan lisensiaatti, leipätyökseen johtava geotekniikan asiantuntija FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä.

Hakulinen on syntynyt Savonlinnassa ja kolunnut Saimaan rantoja lapsesta alkaen. Hellaakosken tutkimuksista hän sai innoituksen ryhtyä koluamaan myös Saimaan muinaisrantoja.

Niistä ammattitutkijatkin järvialueen historiaa lukevat ja tulkitsevat sitä eri menetelmin.

Hakulinen pitää itseään vesistöhistorian harrastajana, mutta katsoo tuoneensa tieteellekin pohdittavaa.

Vuonna 2009 hän julkaisi löydöksistään kirjan Saimaan varhaishistoriaan kuuluvista jääjärvistä. Suursaimaa-kirjaan hän on saanut uutta tietoa noin 9 800 vuotta sitten syntyneestä Pohjois-Savon suurjärvestä ja tarkempia tietoja myös järven lasku-uomista.

Hakulinen pohtii myös mahdollisuutta, että Saimaan norppakanta sai alkunsa Pohjanlahden norpista.

Järvialtaan kallistuessa yhteys Pohjanlahteen katkesi, ja Pihtiputaan uoman jälkeen uusia lasku-uomia syntyi Ristiinan alueelle ehkä kolmeenkin kohtaan. Vuoksea ennen Suursaimaa laski Kärenlammen kautta Väliväylään.

Vuoksi löysi Hakulisen mukaan uomansa hyvin nopeasti, muutamassa vuodessa.

-Esityön sille teki Immalanjärvestä laskeva Virasjoki, nykyinen Virasoja, hän kertoo uutena tietona.

Suursaimaan suuruus valui Vuokseen. Järven pinta laski heti kolmisen metriä. Veden alta paljastui rantaterasseja, jotka tarjosivat hyviä asuinpaikkoja kivikauden ihmisille.

Hakulinen tarjoaa oletuksen, että Vuoksen puhkeaminen pisti varsinaisesti vauhtiin myös kalliomaalausten teon.

-Vedestä paljastui jäkälävapaata kalliota, johon varmaan oli houkuttelevaa maalata.

Suursaimaa, hiekkarantojen elämää 6000 vuotta sitten on ilmestynyt omakustanteena.

KUVATEKSTI

Kai Skyttä

Matti Hakulisen mukaan Lappeenrannan Murheistenranta kertoo Saimaan kehityshistoriaa pitkältä ajalta. Ylinnä on noin 11?500 vuotta sitten syntynyt ranta. Alempana on Vuoksen syntymän aikainen rantavalli, josta on löytynyt tyypillistä kampakeramiikkaa.

Maankuoren epätasainen kohoaminen on kallistanut Saimaan järviallasta etelään ja muovannut järvialueen kokoa ja muotoa. Suursaimaa-kirjan kuvitusta.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen