Anne Kokkonen
SAVITAIPALE. Kuolimon tuntumaan kätketty hopea-aarre kiehtoo yhä mieliä Savitaipaleella. Viimeksi aarretarinaan tarttui kotiseutuneuvos Pertti Jurvanen, joka otti aiheen uuden näytelmänsä lähtökohdaksi.
-Kansantarinoissa on usein joku itu, eivät ne synny tyhjästä. Ihmisluonto on sellainen, ettei runsaassa 200 vuodessa ehdi tapahtua mainittavaa kehitystä, Jurvanen arvioi.
Ruotsin ja Venäjän rajaseudulla tehdyt monenlaiset hyvä veli?-kaupat ja kavallukset ovat perin ymmärrettäviä nykyihmiselle. Eikä ihan mahdottomalta tunnu sekään, että seitsemännen vesijoen varrelle Partakosken ja Savitaipaleen kirkonkylän väliin olisi jäänyt tykinputkellinen hopeaa odottamaan noutajaansa.
KÄRNÄKOSKELLA tapaa enää ruohottuneita valleja, mutta aikoinaan linnoitus oli neljä vuosikymmentä aktiivikäytössä. Jurvasen näytelmässä palataan Kärnäkosken loiston aikoihin, tarkalleen vuoteen 1796.
-Mukana on monia historiallisia henkilöitä, kuten linnoituksen ja ruotsalaisten päälliköt sekä vesisahan patruuna, paikallinen rikas mies.
Paikalle ilmestyy myös Kärnäkosken linnoituksen suunnittelija, generalissimus Suvorov, jonka huonosti tunnettuja myöhempiä vaiheita Jurvanen näytelmässään valottaa. Unohtaa ei sovi tavallista kansaa, jonka elämää jatkuu samanlaisena poliittisten suhdanteiden muutoksista huolimatta.
-Koska kyseessä on kesäteatterinäytelmä, mukaan on ympätty romantiikkaa useallakin tasolla.
Luvassa on tanssia, laulua ja jopa performanssia, mutta näytelmän ydin ei ole mitään kevyttä kesähöttöä. Jurvanen on kirjoittanut tekstinsä niin, että katsojat saavat esityksestä myös keskustelun siementä.
ULKOILMANÄYTELMÄN aihe pyöri pitkään Jurvasen mielessä ja tekstiäkin syntyi jo vuosia sitten. Kun näytelmän perään ruvettiin kyselemään viime kesänä, Jurvanen tarttui toimeen ja kirjoitti tekstin syyskesän ja syksyn aikana valmiiksi.
-Olen huomannut, etteivät tekstit huonone, jos aikaa kuluu, ennen kuin ne saatetaan loppuun.
1700-luvun Kärnäkoskelta Jurvanen on palannut jo toisen iäisyysprojektin pariin. Työn alla on kaunokirjallinen teos, joka tekijän mukaan ”todennäköisesti jää ikuisiksi ajoiksi pöytälaatikkoon”.
-Toinen kirjoituskierros on menossa, ja 50 sivua on valmiina.
TYÖNIMELLÄ Kärnäkosken kunniat kulkevan näytelmän harjoittelu on alkanut Väli- joen nuorisoseurassa. Ohjauksesta vastaa Johanna Juslin ja lavastuksesta huolehtivat Partakosken kyläyhdistyksen monitaiturit Tuomo Mäkelä ja Rauno Alatalo. Ensi-ilta sijoittuu ensi kesän Sapassi-viikolle.
KUVATEKSTI
Anne Kokkonen
Kotiseutuneuvos Pertti Jurvanen oli entuudestaan perehtynyt Kärnäkosken vaiheisiin, joten näytelmän kirjoittamisesta selvittiin ilman laajaa taustatyötä.
Kansantarinoissa on usein joku itu, eivät ne synny tyhjästä.
Pertti Jurvanen
Pertti Jurvasen näytelmät
Niilo Grabben lahja, Paltta ry:n ja Lappeenrannan kaupunginteatterin järjestämässä kilpailussa vuonna 1988 palkittu käsikirjoitus. Ei ole esitetty näyttämöllä.
Keisarin potaatit, tilausnäytelmä Savitaipaleen pitäjän 350-vuotisjuhliin vuonna 1989.
Kärnäkosken kunniat, huvinäytelmän kantaesitys Kärnäkosken valleilla kesällä 2013.