Kosteikkoasiamies Antti Happonen on pannut toimeksi Pien-Saimaalla.
– 18 kosteikkosuunnitelmaa, joissa on 23 kohdetta ja 32 allasta. Kolme suunnitelmaa on toteutettu, hän listaa pestinsä ensimmäisen vuoden saldon.
Happonen edistää kosteikkojen tekoa yksityismaille Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen hankkeessa, joka jatkuu vielä tämän vuoden.
– Tavoitteena on kaikkiaan 30 kosteikkosuunnitelmaa, joista 15 pitäisi saada rakentamisvaiheeseen.
Suunnittelu on maanomistajille ilmaista. Rakentamiseen maatilat saavat tietyin ehdoin valtion tukea, joka on 11?500 euroa kosteikkohehtaarille. Happosen mukaan tuki kattaa kulut.
– Nyt on tosi tärkeää, että sitä vielä mielivät maanomistajat ottaisivat yhteyttä. Suunnitelmien on oltava ELY-keskuksessa kesäkuun loppuun mennessä, hän patistaa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus ei pidä kiirettä.
– Viime vuoden kesäkuun loppuun mennessä sinne laitettiin kuusi suunnitelmaa, eikä niihin ole vieläkään tullut rahoituspäätöstä.
Kaikkiaan Happonen on tehnyt tähän mennessä Pien-Saimaalle 11 valtion tukeen oikeuttavaa kosteikkosuunnitelmaa. Hän supeksii, että ELY-keskus pelkällä byrokratialla jumittaa niiden toteutumista.
Muihin kosteikkokohteisiin voi saada kunnan avustusta, ainakin Taipalsaarella. Siellä on pääpaino yhdistyksen hankkeessakin. Happonen kertoo tehneensä suunnitelmia pääasiassa Maaveden suunnalle.
Toistaiseksi suunnitelmista on toteutettu kunnan tuella yksi Vitsaihin, kaksi Leväseen.
Kosteikkojen tarkoitus on rajoittaa rehevöittävän kuormituksen päätymistä vesistöön.
– Niitä tehdään lähinnä ojiin ja peltojen alaosiin, ei välttämättä rantaan vaan valuma-alueelle, Happonen kertoo.
Pien-Saimaan hankekosteikot mahtuvat kooltaan pääosin 0,2-1,2 hehtaarin haarukkaan.
– Pienimmät ovat lähinnä saostusaltaita, suurimmat ovat monimuotoisia kosteikkoja, joissa kasvillisuus ja pieneliöt imevät vedestä ravinteita pois.
Monimuotoiset kosteikot toimivat suojapaikkana vesilintupoikueille. Happosen mukaan metsästys on motiivi myös niiden omarahoitteiselle rakentamiselle.
Omaa rahaa joutuvat panemaan likoon muutkin kosteikkojen rakentajat. Ainakin valtion tuki maksetaan jälkikäteen laskuja vastaan.
Happonen arvioi, että voi tehdä tiukkaa saada 15 kosteikkohanketta alkuun hankkeen aikana.
Riesana rantakohteissa on myös Saimaan tämän hetken veden korkeus.
– Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen hanke osui hyvään saumaan, Happonen kuitenkin sanoo.
Hänen mukaansa kosteikkoihin saa nyt rahaa ainakin ajastaan, jos on hyvät suunnitelmat.
Niiden toteuttaminen on tuonut tuloksia muun muassa Happosen kotiseudulla Pohjois-Savossa: vedet ovat kirkastuneet.
Kuvateksti
Antti Happonen
Leena Sallinen
Kosteikkojen tekoon tarvitaan järeää kalustoa. Kuva on Taipalsaaren hankekosteikon teosta.
Antti Happonen on Pien-Saimaan hankkeessa mukana muiden kosteikkoprojektiensa ohella.
Pien-Saimaan kosteikkohanke
Pien-Saimaan kunnostuksessa on ensisijaisena tavoitteena vähentää järveä rehevöittävää kuormitusta.
Kosteikot ovat keino rajoittaa kuormituksen päätymistä järveen: ne viivyttävät valumavesiä ja pidättävät niistä kiintoaineita ja ravinteita.
Pien-Saimaan suojeluyhdistys tukee järven valuma-alueen kosteikkojen tekoa kaksivuotisessa hankkeessa, johon se sai EU:n Leader-rahaa.
Yhdistys keräsi muuta rahoitusta muun muassa viime talven Pien-Saimaa-gaalasta.
Hankkeen asiamies Antti Happonen on kokenut kosteikkojen suunnittelija ja rakentaja.
Hanke toimii yhteistyössä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen Pisa 2013 -hankkeen kanssa.