LAPPEENRANTA. Käyty 13.9. Hälytyksen aiheutti ruuanlaitto. Kiinteistöhuoltaja Heikki Partanen lukee pelastuslaitoksen merkintöjä Raatihuoneen paloilmoitinkeskuksen vihosta.
Raatihuoneella on savu- tai lämpöilmaisimia joka huoneessa kellotornia myöten.
Ihme on, jos rakennus pääsisi palamaan yllättäen. Järjestelmä on sprinklerin jälkeen paras mahdollinen, sanoo kunnossapitomestari Jari Turku.
Jos johonkin ilmaisimeen leijuisi tupakan tai kynttilänkin savua, tieto lähtisi hätäkeskukseen, vartiointiliikkeeseen ja kaupungin päivystäjälle. Palokunta olisi paikalla minuuteissa ja menisi sisälle omalla avaimellaan.
Tilanne ei ole yhtä hyvä kaikkialla.
Arvorakennusten omistajat varautuvat tulipalon uhkaan vaihtelevasti. Raatihuone on suojattu melko hyvin, mutta Linnoituksen Majurskan talo ei. Molemmat ovat Lappeenrannan kaupungin rakennuksia.
Linnoituksessa on pitkälti se tilanne, että kivirakennuksissa on paloilmoittimia, mutta puurakennukset ovat ilman, kertoo kunnossapitoinsinööri Kimmo Valtonen.
Valtosen mukaan Majurskan talon palovaroittimesta ei lähde hälytystietoa edes kenenkään kännykkään.
Samoin on historiallisella Rapasaaren asemalla. Murtohälytysjärjestelmä hälyttää vartiointiliikkeeseen, mutta palovaroittimen pärähdyksestä ei kulje tieto talon ulkopuolelle.
Puukirkkojen paloalttius on seurakunnille pakollinen huomioitava. Ainakin Lappeen ja Suomenniemen kirkkojen hälytysjärjestelmät on koeteltu tuhopolttoyrityksissä.
Vakuutusyhtiöillä on tiukka linja kirkkojen ja kappeleiden järjestelmiin, jotta edes saa vakuutuksen. Kameravalvontakin pitää olla, kertoo Lappeenrannan seurakuntien kiinteistöpäällikkö Teijo Kankkunen.
Kirkkojen paloilmoittimet ovat yhteydessä hätäkeskukseen. Lappeen kirkossa on automaattinen sammutusjärjestelmä, mutta paljon kauempana pelastuslaitoksesta sijaitsevassa Nuijamaan puukirkossa ei.
Totta kai sen vaara tuhoutumiseen on kulkuyhteyksien vuoksi suurempi.
Pelastusviranomaiset suosittelevat arvorakennuksiin automaattista paloilmoitinjärjestelmää tai sammutusjärjestelmää.
Silloin hälytys lähtee varmasti, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jani Kanerva.
Säädökset edellyttävät paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmiä vain melko harvalta kiinteistöltä, esimerkiksi hotelleilta ja kauppakeskuksilta.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hälytysjärjestelmä on usein jäänyt kiinteistön omistajan harkintaan.
Kanerva huomauttaa, että pykäliä parempi varautuminen voi myös säästää euroja sekä antaa arvoa, jota ei voi rahassa mitata.
Kuvateksti
Marleena Liikkanen
Heikki Partanen löytää Lappeenrannan Raatihuoneen ullakolta kertavilkaisulla useita savuilmaisimia. Niitä on talossa kymmeniä, ja jokaisesta kulkee tieto hätäkeskukseen. Tulipalo on Raatihuoneen säilymisen suurin uhka.
Etelä-Karjalan puisia arvorakennuksia
Joistakin on kysytty palohälytysjärjestelmästä
Kirkot:
Lappeen kirkko: Paloilmoitin, sammutusjärjestelmä
Nuijamaan kirkko: Paloilmoitin
Lemin kirkko
Luumäen kirkko
Parikkalan kirkko
Ruokolahden kirkko: Paloilmoitin, sisällä palopostit
Taipalsaaren kirkko
Asemat:
Lappeenrannan Rapasaaren asema: Palovaroitin
Lappeenrannan Pulsan rautatieasema
Muut:
Lappeenrannan Raatihuone: Paloilmoitin
Lappeenrannan Wolkoffin ja Tasihinin talo: Paloilmoitin
Lappeenrannan Linnoituksen Majurskan talo: Palovaroitin
Luumäen Kotkaniemen tila
Parikkalan Koitsanlahden hovi
Suomenniemen Lyytikkälän tila
Taipalsaaren Röytyn talo
Lähde: Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Etelä-Karjalassa
Palon syttyessä
Paloilmoitin
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä lähettää hälytyksen hätäkeskukseen.
Palovaroitin
Palovaroitin hälyttää kiinteistössä sekä mahdollisesti omistajan tai vartiointiliikkeen kännykässä.
Sprinkleri
Vedellä tai kaasulla toimiva automaattinen sammutusjärjestelmä, lähettää hälytyksen hätäkeskukseen.