Lappeenranta. Ahvenlammen vedenottamon vesi on puhdasta. Samoin Lampikankaan alueen kaivoista otetuista näytteistä ei ole löydetty torjunta-aineita mitattavissa olevia määriä.
Kolmesta pohjaveden mittauksia varten asennetusta havaintoputkesta otetuissa näytteissä on löydetty jäämiä rikkakasvien torjuntaan käytetyistä torjunta-aineista. Kahdesta havaintoputkesta otetuissa näytteissä myrkkypitoisuudet ylittävät talousvedelle asetetun raja-arvon.
Maaperä- ja pohjavesinäytteitä entisen taimitarhan alueelta ryhdyttiin keräämään, kun alueen maaperästä löytyi raja-arvon ylittäviä määriä heksaklooribentseeniä. Syöpävaarallisena pidetty aine on joutunut maaperään, kun taimitarhalla on käytetty homeenestoainetta.
Kolmesta pohjavesinäytteiden ottoa varten asennetusta havaintoputkesta on löytynyt jäämiä rikkakasvien torjuntaan käytetyistä aineista.
– Suurin sallittu pitoisuus näille yhdisteille talousvedessä on 0,1 mikrogrammaa litrassa, ympäristöntarkastaja Minna Korttinen sanoo.
Korttisen mukaan aivan uusista aineista ei ole kysymys. Jäämiä rikkakasvien torjunta-aineista oli myös pieniä määriä alueelta aikaisemmin otetuissa maaperänäytteissä.
Suurimmat pitoisuudet on mitattu lähellä Lampikankaan päiväkotia olevasta putkesta otetusta näytteestä.
Joutsenonkangas on pohjavesialuetta. Lampikankaan alueella pohjavedet virtaavat Lappeenrannan kaupungin lähettämän tiedotteen mukaan etelään Karjalaisenkylän suuntaan.
Jatkotoimenpiteiksi on suunniteltu lähialueiden talousvesikaivojen kartoittamista pohjaveden virtaussuunnassa etelään ja kaakkoon. Tarkoitus on myös asentaa kaksi uutta havaintoputkea taimitarhan eteläpuoliselle alueelle. Uusilla mittauksilla pyritään kartoittamaan, miten laajalle alueelle torjunta-ainejäämiä on kulkeutunut pohjaveden mukana.
Entisen taimitarhan pohjoispuolella sijaitsevien kaivojen vedestä ei löydetty torjunta-ainejäämiä. Korttisen mukaan hyvänä uutisena voidaan pitää sitä, että niitä ei ollut myöskään alueen eteläpuolella, pohjaveden virtaussuunnassa sijaitsevan kaivon vedessä.
– Tutkimuksia jatketaan ja sen jälkeen katsotaan, mitä toimenpiteitä asia vaatii. Tarkemmat suunnitelmat pystytään tekemään, kun meillä on riittävästi tietoa ja saamme riskianalyysin tehtyä, Korttinen sanoo.
Rikkakasveja torjuttiin kovilla myrkyillä Atratsiini käyttö rikkakasvimyrkkyjen tehoaineena kiellettiin vuonna 1991. Atratsiini ja sen hajoamistuote DEA ja DEDIA ovat kuitenkin yhä tavallisin löydös, kun pohjavedestä löydetään rikkakasvien torjunta-ainejäämiä. Hajoamistuotteet DEA ja DEDIA ovat jopa Atratsiinia myrkyllisempiä. Maaperässä atratsiini on kohtalaisen kulkeutuva.
Terbutylatsiini on Suomessa käytetty perunapeltojen rikkakasvien torjuntaan. Terbutylatsiinia sisältävien torjunta-aineiden myynti Suomessa loppui vuonna 2004. Maaperässä terbutylatsiini on kohtalaisen kulkeutuva.
Vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan atratsiinia, terbutylatsiinia, sekä niiden hajoamistuotteita esiintyi siellä täällä pohjavesissä kaikkien muiden ympäristökeskusten alueilla paitsi Pohjois-Pohjanmaalla.
Lähde: Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavesissä, Suomen ympäristö 42/2007.