Kuvia maailmalta. Timo ja neljä hyvettä

Lappeenrantalaissyntyinen Timo Kuivanen johti ennen sotilaita. Nyt hän johtaa Suomen Krishna-liikettä.

Anne Kokkonen

1980-luvun loppupuoli Turussa. Kapteeni Timo Kuivanen istuu kadunlaitaan pysäköidyssä autossa. Kihlattu on kampaajalla valmistautumassa upseerikerhon pikkujouluihin.

Pitkä odotus päättyy, kun ikkunaan koputetaan. Oranssikaapuinen mies tarjoaa Kuivaselle luettavaa. Kirjat ohjaavat Kuivasen polulle, jolle hän on jo pitkään pyrkinyt.

Tänään Kuivanen lähestyy vuorostaan ihmisiä oranssissa kaavussa pää paljaaksi ajeltuna.

Nopeasti kuitenkin selviää, että Suomen Krishna-liikkeen johtaja Tattvavada Prabhussa on yhä paljon sosiaalista karjalaispoikaa ja määrätietoista upseeria.

Puhtaus

Lappeenrannan Lapvesi oli 1960-luvun lapselle hyvä paikka asua. Kukaan ei jäänyt yksin, vaan pallopeleihin, juhliin ja talkoisiin löytyi aina seuraa. Jos lapset äityivät liian vallattomiksi, naapurusto laittoi heidät yhdessä ojennukseen.

-Siitä ympäristöstä on ollut helppo jatkaa eteenpäin toiseen sosiaalisesti rikkaaseen yhteisöön.

Lukioiässä Kuivanen kiinnostui muustakin kuin lätkästä ja mopoista. Hän luki paljon itämaisfilosofisia kirjoja ja etsi sekä aineellisen että henkisen totuuden kattavaa maailmanselitystä.

-Ongelmana oli se, ettei arkiaineen ja hengellisyyden välille tuntunut löytyvän linkkiä.

Kuivanen sai vastaukset vasta Krishna-munkin tarjoamista Veda-kirjoista. Kului kuitenkin useita vuosia, ennen kuin aika oli kypsä täydelliselle elämänmuutokselle.

-Otin virkavapaata johtavan virkamiehen hommasta. Se, mitä sen jälkeen tapahtui, oli ehdottomasti riskin arvoista.

1980-luvun alussa Suomeen rantautunut Krishna-liike eli tuolloin vielä pioneerivaihettaan. Kuivasen taidoille oli liikkeen sisällä tilausta, ja niin kävi, että vuonna 1999 Kuivasesta tuli Krishna-liikkeen johtaja Suomessa.

Totuudenmukaisuus

Vuosien myötä Krishna-liikkeeseen on tullut aimo annos suunnitelmallisuutta. Vapaaehtoislahjoitukset muodostavat edelleen liikkeen varainhankinnan selkärangan, mutta rahaa tulee myös kansainvälisistä projekteista ja liikkeen omistamasta kasvisravintolasta.

-Kohtuubudjeteilla pelataan. Papeillakaan ei ole kiinteää palkkaa, mutta varat majoitukseeni, matkustamiseeni ja vaatetukseeni ovat tulleet kerjäämättä.

Vakiintuneeseen toimintaan tarvitaan pysyvät tilat. Niiden piti löytyä helsinkiläisestä Puotilan kartanosta.

Kartanojupakkaa käsiteltäessä huomaa, että rakkaudesta ja väkivallattomuudesta puhuvaa Krishnan palvojaakin joskus keljuttaa. Kiinteistökaupan piti olla selvä, mutta viime metreillä ryhmä yrittäjiä ja asukasaktiiveja rynni krishnojen ohi rapistuneen kartanon omistajiksi.

-Törkeää välistävetoa. Voittanut tarjous tehtiin kolme kuukautta tarjouskilpailun päättymisen jälkeen.

Asian käsittely jatkuu hallinto-oikeudessa, joten keskitytään mieluummin Bhaktivedanta-korkeakouluun, joka sekin oli tarkoitus sijoittaa kartanoon. Neljättä vuottaan Suomessa toimiva unkarilaisen korkeakoulun sivuhaara kouluttaa vaishnava-teologian kandidaatteja. Noin 60 opiskelijan pääaineita ovat filosofia, kirjallisuus, historia ja sanskrit.

Korkeakoulun kehittämisen sydämenasiakseen ottanut Kuivanen kiertää ahkerasti luennoimassa kouluissa ja oppilaitoksissa. Vierailukutsut ovat selkeästi lisääntyneet viime vuosina.

-Nuoria kiinnostavat eettiset kysymykset, he ovat vielä hereillä.

Itsekuri

Krishna-liikkeen historiaan liittyy laulun ja tanssin ohella myös vähemmän mairittelevia asioita. Maailmalla liikettä vaadittiin 1970-80-luvuilla tilille muun muassa naisten syrjimisestä, sukulaissiteiden katkomisesta ja lasten hyväksikäytöstä.

-Suomessa meitä ei ole noista asioista erityisesti syytetty. Olen tehnyt erityisponnistelut, ettei noita asioita tapahtuisi. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaiseman tilaston mukaan Krishna-liikkeen positiivisuuskuva on kasvanut eniten vuodesta 1998 lähtien.

Myös intialaisuuden korostaminen nostaa monen länsimaalaisen karvat pystyyn. Tarjotaanko tässä ihanteeksi pahamaineista kastilaitosta?

-Ei, kastilaitos on vääristymä. Jokainen palvelee ominaisuuksiensa mukaan, ei sukutaustan. Emme korosta Intiaa niin paljon kuin universaalia viisautta. Paljon viisautta on kummunnut nimenomaan Intian alueelta: Platonkin kulki intialaisten jalanjäljissä. Jopa Kalevala on täynnä Veda-viisautta.

Kuivasen mukaan Krishna-liike käy vuoropuhelua muiden uskontojen kanssa. Vaikeuksia ei synny oppineiden vaan suppeakatseisten ihmisten kanssa.

-Ihmisillä on aikaa lausua julki omat ennakkoluulonsa mutta ei aikaa tutkia asioita syvemmin.

Tämän ajan perimmäiseksi ongelmaksi Kuivanen nostaa ahneuden, joka tekee tuhoaan kaikissa ihmissuhteissa. Hänen mielestään pintakulttuuri on jättänyt onton sydämen, jota yritetään turhaan täyttää materialla.

-Toki materiaa voidaan käyttää myös oikein.

Armeliaisuus

Kuivasen välit sukulaisiin ovat säilyneet kääntymyksen jälkeenkin. Vanhempien koti on yhä tärkeä välisatama maailmalla matkatessa.

-Vanhempani ovat auttaneet minua tällä tiellä todella kauniisti.

Vaikka Kuivanen pukeutuu kuin munkki, hän ei tunnustaudu askeetikoksi. Kun lentokentän lenkki on hiihdetty, Kuivanen rentoutuu kiukaan löylyissä melkein kuin kuka tahansa suomalainen mies. Saunailta vain ei sisällä olutta tai makkaraa.

-Kastetut eivät käytä päihteitä ja huumeita, koska ne muodostavat riskin monelle muulle. Olemme siis absolutisteja ihan mielellämme.

Myös väkivallatonta ruokailuvaihtoehtoa eli lihasta, kalasta ja kananmunista pidättäytymistä suositellaan. Kuivanen kuitenkin korostaa, että kielloilla tai käskyillä ei käännytetä ketään.

Tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä, mutta jossain edessäpäin siintää lopullinen tavoite, sielun asettuminen lämpimään vuorovaikutukseen jumaluuden ylimmän persoonallisuuden kanssa. Silloin materiakin on lopulta oikeassa käytössä.

-Syvän tyytyväisyyden lisäksi olen saanut mainion kulttuurin ja filosofian elää normaalia elämää henkistä kasvua tehden. Ehkä vain valtion kiinteä palkkanauha on se asia, josta olen luopunut.

KUVATEKSTI

Marleena Liikkanen

AFP/Toru Yamanaka

AFP/Jens Buettner

AFP/Ben Stansall

AFP/Mohd Rasfan

Timo Kuivasen uskonnollista elämää tukevia periaatteita ovat neljä hyvettä, joihin kaikki palautuu. Hänen mukaansa puhtaus, totuudenmukaisuus, armeliaisuus ja itsekuri luovat pohjan hyvälle ihmiselämälle.

Gorilla Assumbo, 38, katselee Darwineumin eläintarhassa vieraillutta turistia Rostockissa Saksassa.

Brittiläinen muotisuunnittelija Vivienne Westwoood esitteli kevään ja tulevan syksyn mallistojaan Lontoon muotiviikoilla.

Japanilainen muotisuunnittelija Yumi Katsura esitteli tämän kevään morsiuspukumallistonsa Tokiossa.

Kolmekuukautinen Joe elelee malesialaisessa eläintarhassa. Joe on harvinainen Borneon pygmyelefantti.

Krishna-liike

Osa laajempaa intialaista perinnettä, joka keskittyy Krishnan palvonnan ympärille.

Intialainen munkki A.C. Bhaktivedanta Swami Prabhupada toi opin länsimaihin 1960-luvulla.

Tunnetaan Hare Krishna?-mantran toistamisesta.

Suomessa on runsaat sata vihkimyksen saanutta jäsentä ja noin 1?200 seuraajaa.

Liikkeellä on maailmalla 500 temppeliä, 50 maatilaa, 99 ravintolaa ja 50 koulua. Temppeliyhteisöissä asuvia jäseniä on noin 10?000 ja seurakuntalaisia noin 250?000.

Lähde: Wikipedia.

Timo Kuivanen

Sanskrit-nimi Tattvavada Prabhu.

51-vuotias.

Krishna-liikkeen ja Bhaktivedanta korkeakoulun johtaja Suomessa.

Koulutus: upseerikoulutus, itämainen teologia.

Sotilasarvo kapteeni.

Syntynyt Lappeenrannassa.

Asuu Helsingin Kampissa.

Harrastuksina uinti, hiihto ja suunnistus.

Motto: Jalat maassa, ajatus korkealla.

Kirjoittaja:
Anne Kokkonen