Categories
Artikkelit

Roskat poroksi ja lämmöksi

Etelä-Karjalan jätehuolto aloitti tammikuussa sekajätteen hyötykäytön. Maakunnan jätteet lämmittävät jo Riihimäen ja Hyvinkään taloja.

Emilia Lavonen

Tavoitteita edellä

Eteläkarjalaisten kotitalouksien sekajätteistä 8 000 tonnia menee tänä vuonna Riihimäelle poltettavaksi. Vapautuva energia päätyy Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämpöverkkoon.

Poltto on alkanut Etelä-Karjalan jätehuollon toimitusjohtajan Mika Suomalaisen mukaan ongelmitta.

Maakunnan asukas tuottaa kierrätyskelvotonta kuivajätettä noin 160 kiloa vuodessa. Tänä vuonna sitä kuskataan polttoon rekkalastillinen päivässä ja ensi vuonna kaksi.

Vuonna 2015 Kukkuroinmäen kaatopaikka ei enää täyty kotitalouksien jätteistä, vaan kaikki poltetaan.

-Se on edellä valtakunnallisia tavoitetta aika reilustikin, Suomalainen sanoo.

Suomen tavoitteena on, että vuonna 2016 kaatopaikoille päätyisi enintään 20 prosenttia kotitalouksien jätteistä.

Tulevaisuudessa Kukkuroinmäelle kasataan nykyisestä jätemäärästä enää kolmannes, joka on esimerkiksi rakennusjätettä, asbestia ja maa-ainesta. Sillekin yhtiö kehittelee muuta käyttöä.

Kierrätys tehostuu

Jätteiden lajitteluun uudistus ei vaikuta: polttoon menee tavallinen sekajäte. Suomalainen ei usko, että polttaminen tekee ihmisistä huolimattomia kierrättäjiä. Hänen mukaansa muissa Euroopan maissa polton lisääminen on lisännyt myös kierrätystä.

-Ihmiset ovat sen verran valistuneita, että he ymmärtävät, ettei arvokasta raaka-ainetta, kuten metalllia, kartonkia tai lasia, kannata laittaa uuniin.

Suomalainen kertoo kuulleensa kauhutarinoita, että poltettavasta jätteestä on löytynyt heteka ja auton moottori.

-Valitettavasti joukossa on aina yksi sadasta, joka ei välitä yhtään mistään mitään.

-Seuraamme jätteen koostumusta, ja täytyy antaa kehuja eteläkarjalaisille, että he ovat todella hyviä ja tunnollisia kierrättäjiä.

Kierrättämisen helpottamiseksi Etelä-Karjalan jätehuolto perustaa maakuntaan noin sata uutta ekopistettä. Reilu 30 pistettä on jo valmiina.

Ei omalle poltolle

Jätevoimaloita nousee ainakin Tampereelle ja Vantaalle. Lahdessa, Vaasassa ja Oulussa on uudet laitokset.

Etelä-Karjalan lähimmät jätevoimalat ovat Kotkassa ja Riihimäellä. Suomalainen ei usko, että maakuntaan voisi nousta oma laitos. Se vaatisi enemmän asukkaita ja teollisuutta mukaan.

Suomalaisen mukaan jätteen kuskaaminen Lappeenrannasta Riihimäelle on normaali matka. Vaikka kuljetus ja poltto maksavat, hinta on tasoissa kaatopaikkasijoittamisen kanssa.

Maakunnan sisällä jäteralli on Suomalaisen arvion mukaan vähentynyt sen jälkeen, kun yhtiö kilpailutti jäteurakoitsijat.

-Laskelmia on vaikea tehdä, kun meillä ei ole mitään tietoa siitä, miten aikaisemmin ajeltiin. Tiedämme, että liikenteen päästöt ovat vähentyneet kymmeniä prosentteja ja kilometrimäärät pienentyneet selkeästi.

KUVATEKSTI

Kai Skyttä

Parin vuoden päästä kaikki Etelä-Karjalan asukkaiden sekajätteet poltetaan Riihimäellä.

Täytyy antaa kehuja eteläkarjalaisille, että he ovat todella hyviä ja tunnollisia kierrättäjiä.

Mika Suomalainen

160 kiloa

Etelä-Karjalassa syntyy kierrätyskelvotonta kuivajätettä 160 kiloa asukasta kohden.

Kirjoittaja:
Emilia Lavonen