Aikansa ikoneita Linnoituksessa

Etelä-Karjalan museon näyttely kutsuu hiljentymään. Esillä olevat ikonit ovat harvinaisia sotasaaliita.

Petteri Värtö

Lappeenranta. Hiljentymisen paikat tuplaantuvat Lappeenrannan Linnoituksessa. Ortodoksisen kirkon ohella Etelä-Karjalan museo antaa mahdollisuuden retriittiin syyskuun lopulle. Museossa avautuu kaksi ikoninäyttelyä, joiden kuvat on ripustettu lähes luterilaisen askeettisesti vaihtuvien näyttelyiden tilaan.

— Näytteillä olevat esineet nousevat tällä tavalla paremmin esille, kertoo Etelä-Karjalan museon intendentti Satu Eiskonen keskellä tyhjää lattiatilaa.

Näyttelyitä luonnehtivia sanoja ovat harvinainen, merkittävä ja salainen. Viimeinen tuomio -näyttelyssä esillä olevat ikonit on kerätty Itä-Karjalasta sodan jaloista. Alun perin 900 esineen kokoelmasta puolet tuotiin Suomeen ja näistä puolet taltioitiin Turkuun. Neuvostoliitto sai kokoelman takaisin välirauhan tultua.

Tai niin luultiin. Turun linnan varastoista löytyi 1970-luvulla ikoneita, joista vanhimmat olivat 1600-luvulta ja joita ei ollut luetteloitu museon kokoelmiin.

— Kokonaisuus on mukava, ja karjalaisen aspektin ohella ikoneiden taustalla oleva tarina, niiden salainen historia, on mielenkiintoinen, Eiskonen sanoo.

Ikoneihin otti aikanaan kantaa myös presidentti Kekkonen, jonka päiväkirjamerkintä tammikuulta 1974 kertoo kehotuksesta palauttaa ne Neuvostoliittoon.

Etelä-Karjalan museossa esillä olevat Lars Petterssonin Itä-Karjalasta keräämät ikonit ovat aiemmin olleet nähtävillä vain Turun linnassa syksyllä 2005.

Salaista tai sellaiseksi tarkoitettua esineistöä ovat myös Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan ikonit. Seurakunta on saanut Tullin lahjoittamat takavarikoidut ikonit -näyttelyn Venäjältä Suomeen salakuljetetut ikonit vuonna 2004. Ne ovat olleet esillä kirkon tiloissa Imatralla ja Lappeenrannassa.

— Itäkarjalaisista ikoneista niitä erottavat aika ja koko. Ne ovat uudempia ja kotikäyttöön tarkoitettuna paljon pienempiä, isä Timo Tynkkynen kertoo.

Linnoitukseen rakentunut ikonostaasi antaa mahdollisuuden vertailla mahdollistaa ikonitaiteen kehittymistä. Tullin kirkolle lahjoittamat ovat uusimpia ja tehty tilaajansa tarpeisiin.

— Museossa esillä olevat itäkarjalaiset ikonit kuuluvat kanoniseen tyyliin. Ortodoksisen kirkon ikonit edustavat akateemista tyyliä, isä Timo sanoo.

Näyttelyssä esillä olevat Itä-Karjalan ikonit ovat 1600—1700-luvuilta, kirkon ikonit 1800-luvulta. Siinä välissä puu vaihtui kankaaksi ja värit öljypohjaisiksi.

Näyttelyt Viimeinen tuomio —Ikoneita Itä-Karjalasta ja Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan ikoneita — Tullin lahjoittamat takavarikoidut ikonit Etelä-Karjalan museossa 19.3.—22.9.

Myyntiä ja pedagogiaa

Etelä-Karjalan museon ikoninäyttelyissä on tehtäviä lapsille. Lastennurkkauksessa voi värittää oman leikki-ikonin mallin mukaisesti.

Museo järjestää koululaisille työpajoja sekä valtakunnallisella museoviikolla toukokuussa että koulujen viimeisellä viikolla toukokuun lopussa. Niissä tutustutaan ikonimaalaukseen ja profeetta Aaronin ja Pyhän Panteleimonin tarinoihin.

Museokaupan hyllyllä on näyttelyiden ajan niiden aihepiirin tuotteita, kuten matkaikoneja, koristemunia ja tuohuksia.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö