Ei korjattu hyvän sään aikana

Lappeenrannan rakennusten korjausvelka näkyy nyt kosteus- ja sisäilmaongelmina. Rakennukset jäivät aikoinaan korjaamatta.

Ilpo Leskinen

LAPPEENRANTA. Korjausvelat ovat siirtyneet perintään korkojen kanssa. Moni rakennus on sairastunut, sillä kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat kurittavat niitä parhaillaan.

Ongelmat kertovat osaltaan kaupungin rakennuskannan kasvavasta korjausvelasta.

Lappeenrannan tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen kertoo, että rahaa korjauksiin ei aikanaan ole ollut riittävästi. Monen rakennuksen kunnostus on vuosi vuodelta lykkääntynyt.

Sisäilmaremontit muodostavat Koposen mukaan noin puolet rakennusten kunnossapidon budjetista. Ilmastointikanavien nuohoukset ovat toinen suuri asia. Näiden jälkeen rahaa ei enää paljon muuhun jää.

Koposen mukaan on vaikea sanoa, onko aikanaan rakennettu sutta. Ongelmaiset talot edustavat kukin oman aikansa rakennustapaa ja -kulttuuria.

— Vesi ja ilmasto-olot tekevät rakenteisiin tepposensa. Mikään ei ole ikuista. Moni rakennus on elinkaarensa lopulla. Monesti näiden rakennuksen käyttöikä on 30—50 vuotta.

Väistötiloja ongelmarakennuksille on toistaiseksi ollut riittävästi. Kevättalvisin tiloja on Koposen mukaan runsaammin, kun abiturientit eivät enää ole koulussa.

Alakylän koulun parakit vapautuvat kokonaan keväällä, kun koululaiset siirtyvät Kimpiseen. Puolet parakeista menee Mäntylän koulun tarpeisiin ensi syksyllä. Loput parakit voidaan Koposen mukaan hyödyntää muina väistötiloina.

Kosteutta kellarissa ja alipainetta ilmassa

Etelä-Karjalan museo. Kokoelmien säilytystila on ollut ongelmallinen jo vuosia. Korvaavia tiloja on etsitty tuloksetta. Henkilökunta pukeutuu suojavarusteisiin käydessään tiloissa. Myös museon päärakennuksessa on oireita aiheuttavia tekijöitä, joita ei täysin tunneta.

Armilan U-koulu. Kellarikerroksia on havaittu kosteusvaurioita. Ykköskerroksessa on pieniä ongelmia. Siitä saa korjauksella terveellisen, kun kellarikerros eristetään muusta rakennuksesta sekä tiivistetään ikkuna- ja ulkoseinärakenteiden liitoskohdat.

Alakylän koulu on jo purettu. Oppilaat käyvät koulua parakeissa kevääseen saakka. Ensi syksynä oppilaat menevät Kimpisen koulukeskukseen ja Kaukaan kouluun.

Luukkaan päiväkoti on kylmillään ja tyhjillään. Lapset on siirretty entiseen Väinölänkadun neuvolaan ja Snellmanin päiväkotiin. He siirtyvät pian valmistuvaan Lauritsalan päiväkotiin.

Mustolan koulu. Keskimmäinen rakennus on suljettu. Muissakin rakennuksissa on korjaustarpeita.

Lauritsalan alakoulu. Maaperästä nousee kosteutta kellarikerrokseen. Esikoululaiset ja alaluokkalaisten ryhmä siirretään kevään ajaksi kellarikerroksesta uuteen Lauritsalan päiväkotiin. Rakennuksen muita tiloja voidaan käyttää suunniteltuun peruskorjaukseen (2017—2018) saakka.

Mäntylän koulu. Oppilaat ovat siirtyneet kevään ajaksi Kimpisen kouluun. Koulunkäynti jatkuu Mäntylässä ensi syksystä lähtien parakeissa.

Pallon päiväkoti. Kosteusvaurioita kellarikerroksessa. Yksi päiväkotiryhmä väistötiloissa. Neljä ratkaisuvaihtoehtoa: 1) poistetaan kellarikerros käytöstä ja remontoidaan muut kerrokset, 2) siirretään päiväkoti parakkeihin Alakylään, 3) tehdään uusi rakennus tai 4) hankitaan vuokrapäiväkoti.

Mäntylän päiväkoti. Ulkoseinän alaosissa esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioita maaperän kosteuden nousun ja sadevesien takia. Rakennus on alipaineinen ja ilmanvaihto riittämätön. Ilmanvaihtoa on puhdistettu ja säädetty ja tehostetaan edelleen. Maat muokataan sokkelin ympäriltä poispäin viettäviksi. Ulkoseinärakenteen korjaamista esitetään vuodelle 2014.

Martikanpellon koulu. Maasta noussut ajoittain kosteutta alapohjaan ja seinärakenteisiin. Puutteita ilmanvaihdossa. Sisäilmaremontti alkaa 25. maaliskuuta. Ekaluokkalaisten ryhmät siirtyvät koulukeskukseen.

Kesolan koulu. Kellarikerroksen ilmanvaihtoa on tasapainotettu ja käytöstä poistettu varastotila alipaineistettu muihin tiloihin nähden. Kouluverkkotarkastelun mukaan Martikanpellon ja Kesolan kouluista voitaisiin luopua ja sijoittaa opetus koulukeskukseen. Tämä vaatii koulukeskuksen tilojen laajentamista. Vaihtoehto on edullisempi kuin vanhojen koulujen perusparannus.

Partalan kouluun on asennettu kolme uutta ilmanvaihtokonetta. Näin rakennus on lievästi ylipaineistettu, jotta ilmavuodot vaurioituneista rakenteista estyvät. Tuoreen tarkastuksen mukaan sisäilma on kunnossa.

Muukonniemen koulu. Vanhemman koulurakennuksen alapohjaa uusittiin viime kesänä. Sen jälkeen ei ole raportoitu sisäilmaongelmista.

Kanavansuun koulu. Ylärakennuksen tuulettuva alapohja puhdistettu orgaanisesta aineesta. Alarakennus on liitetty keskitettyyn kiinteistövalvomoon. Ilmanvaihtoa on tasapainotettu ja työtä jatketaan keittiössä. Sisäilmaongelmista ei ole raportoitu.

Armilan sairaalan keittiö. Ongelmia muun muassa yläpohjarakenteessa. Rakenteellinen kuntotutkimus on käynnistetty. Ruuanvalmistus siirtyy toisiin aluekeittiöihin vapusta alkaen. Korjauksista päätetään kuntotutkimuksen valmistuttua.

Hoivakoti Hopeajoutsen. Sisäilmassa on epäpuhtauksia. Hopeajoutsenen asukkaat siirretään väliaikaisesti Lappeenrantaan hoivakoti Attendo Hopeahelmeen. Eksote ja Attendo etsivät yhdessä ratkaisua.

Kaupunginteatteri. Lappeenrannan kaupunginteatterissa on esiintynyt pitkään sisäilma- ja kosteusongelmia. Teatteri saa uudet tilat Ison-Kristiinan laajennuksen myötä.

Raastuvankatu 9. Eksoten käytössä oleva rakennus tyhjennettiin puoliksi syyskesällä sisäilmaongelmien takia. Talossa vielä olevat siirtyvät ennen vappua väistötiloihin Kirkkokatu 14:ään ja Skinnarilan Technopolikseen. Eksotella on menossa useita selvityksiä vuokraamiensa tilojen kunnosta. Huonoin tilanne Taipalsaaren hammashoitolassa Saimaanharjulla.

Imatra, Virasojan koulu. Viime syksynä alkanut kosteusvaurioiden korjaus on lopuillaan. Märät seinärakenteet on jo uusittu. Oppilaita ei tarvinnut siirtää evakkoon.

Imatra, Vuoksenniskan koulu. Pitkällisiä sisäilmaongelmia, joiden syytä ei ole paikallistettu. Peruskorjaus alkaa kesällä ja kestää vuoden. Sen jälkeen päästään eroon pihalle pystytetyistä opetuskonteista, jotka korvaavat toissa vuonna homeen takia puretun viipalerakennuksen.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen