Ikuista elämää maalaamassa

Seija Patronen on maalannut pääsiäismunia yli 30 vuotta. Uusia ideoita koristeluun syntyy yhä.

LAPPEENRANTA. Pääsiäismunien maalaamisessa on Seija Patroselle virkaa kerrakseen. Hän on maalannut reilun 30 vuoden aikana lähes kaksi tuhatta pääsiäismunaa. Joukossa tuskin on kahta samanlaista.

– Ensimmäiset 15 vuotta olivat työn opettelua.

Tulevan pääsiäisen munat on maalattu on jo syksyllä. Pääsiäisen alla hän ei niitä ennätä tekemään.

Kananmuna on Patrosen mukaan ikuisen elämän symboli. Munassa tiivistyy pääsiäisen ydinsanoma: ylösnousemus.

Seija Patronen on syntyjään lappeelainen luterilainen, mutta puolison myötä ortodoksinen usko tuli osaksi elämää.

Puoliso Mauri Patronen on Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan eläkkeellä oleva kanttori ja pappi. Mauri Patrosen juuret ovat ortodoksisessa Raja-Karjalassa: Salmissa ja Suistamolla.

– Ortodoksisen kanttorin ja papin perheessä ortodoksisuus on aina läsnä, ja kirkkovuosi on määrännyt elämäntahdin.

Munien koristelussa hän käyttää kaiken muun ohella ortodoksisia kuva-aiheita. Viime vuosina hän on käyttänyt ikonikuvia.

Kankaalle painetut kuvat liimataan pääsiäismunaan ja lopuksi lakataan.

Patronen sanoo olevansa avoin uusille aiheille ja ideoille. Niitä voi tulla vastaan missä ja milloin tahansa.

– Minulla on valokuvamuisti. Kun näen jotain kiinnostavaa, kotiin tultuani piirrän sen paperille.

Jokin vuosi sitten Patronen laski, että nopeimmillaan koristelu kestää viisi ja puoli tuntia.

Keskimäärin aikaa menee seitsemän tuntia, joskus enemmän.

Hän tekee 5-6 pääsiäismunaa kerrallaan, jotta työ sujuu kuivatuksineen kaikkineen tehokkaasti.

– Kun koristelen pääsiäismunia, ajantaju katoaa täysin. Samoin ruoka-ajat unohtuvat. Tämä on niin rakas harrastus, että teen niin kauan kuin Luoja suo.

Patrosen koristeltuihin pääsiäismuniin voi tutustua lauantaista 23. maaliskuuta alkaen kahden viikon ajan Majurskan Kääntöpoijussa Linnoituksessa.

Näin syntyvät Seija Patrosen pääsäismunat

Vahvakuorisia kananmunia otetaan talteen esimerkiksi joulun alla.

Kananmunista puhalletaan sisukset pois. Ne pestään ja kuivataan.

Munat täytetään sulatetulla mehiläisvahalla, jotta ne eivät pudotessaan rikkoudu.

Munat hiotaan ja puhdistetaan sekä maalataan. Seija Patronen käyttää automaalia. Perinteisesti on käytetty erilaisia kasvivärejä, kuten puna- ja keltasipulin kuoria ja punajuurta.

Tarvikkeita hän tuo Thaimaasta ja Virosta. Hän tekee kaikki pääsiäismunat myyntiin. Niitä on mennyt ympäri maailman.

Pääsiäismunien

maalaus

Perimätiedon mukaan Maria Magdaleena oli ensimmäinen pääsiäismunan lahjoittaja.

Käydessään Roomassa hän tapasi keisari Tiberiuksen ja ojensi tälle punaiseksi värjätyn munan sanoen: ”Kristus nousi kuolleista. Katso, tämä muna on nyt kuollut mutta sen sisällä on uusi elämä.”.

Pääsiäismunia maalattiin jo 1500-luvulla keskisessä Euroopassa. Suomeen pääsiäismunien maalaus tuli 1800-luvulla Karjalan kautta ja aluksi vain säätyläisille.

Ortodoksisessa kulttuurissa sukulaiset ja ystävät antavat toisilleen lahjaksi koristeltuja pääsiäismunia. Ne voivat olla joko syötäviä tai säilytettäväksi tarkoitettuja. Ne ripustetaan ikonin eteen tai pajunoksiin.

Lähde: Seija Patronen

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen