Kuukausi: maaliskuu 2013

Yllättäen suljettu Lauritsalan terveysasema avautuu toukokuussa ja menee taas kiinni kesäkuussa. Syksystä ei ole tietoa, sanoo Eksoten johtajaylilääkäri Ritva Simpanen.

Elina KemppainenLappeenranta. Sotahistoriakeskus Kannakselle alun perin kaavailtu makasiini vaatii vielä miljoonaluokan remontin. Linnoituksessa sijaitsevaa A1-makasiinia on kunnostettu Kannas-hankkeen rahoilla. Rakennuksen korjaus on maksanut tähän mennessä noin 500 000 euroa. Aiemmin puhuttiin noin 700 000 eurosta, mutta menot on laskettu nyt uudestaan.Rahalla on tehty rakennuksen ulkopuolinen kuivatus, purettu kevyet väliseinät ja betonilattia sekä tehty LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelua. Lisäksi on kaivettu maata pois ja tehty museoviraston vaatimat arkeologiset tutkimukset.Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti maanantaina lopettaa Kannas-hankkeen, joten makasiinille tarvitaan nyt toinen käyttötarkoitus. Lappeenrannan kaupungin tilakeskuksen johtaja Ilpo Koposen mukaan makasiini vaatii täydellisen peruskorjauksen, ennen kuin sitä voidaan käyttää.Vesikatto, seinärakenteet, sähkötekniikka ja ilmanvaihtotekniikka pitää uusia. Lisäksi tarvitaan uusi lattia, koska tällä hetkellä makasiinissa on maalattia.— Se vastaa uudisrakentamisen kustannuksia, Koponen arvioi peruskorjauksen hintaa.Kannas-keskusta varten tehdyissä laskemissa kustannusarvio oli 2,1 miljoonaa euroa ilman teatteritekniikkaa. Koposen mukaan nyt pitää miettiä uusi käyttötarkoitus ja sen pohjalta tehdä uusi arvio menoista.Koponen arvelee, että makasiinin kunnostuksen maksaminen jää sen tulevalle vuokralaiselle.— Kaupungin neljän vuoden investointiohjelmaan makasiini ei näillä näkymin sovi. Jos löydämme toteuttajan, joka on itse valmis maksamaan investoinnin ja tulemaan kaupungin vuokralaiseksi, asia etenee sitä kautta.

Leena HärkönenLappeenranta. Moni yhdistää ranskalaisen Molièren komedioihin. Lappeenrannan ylioppilasteatteri ActI on tarttunut näytelmäkirjailijan vakavampaan tuotantoon.Kevään ensi-ilta on Ihmisvihaaja. Se on musta draamakomedia oman aikansa eli 1600-luvun tavoista, jotka ovat yhtä hyvin meidän aikamme tapoja.-Hahmot edustavat ihmisluonnon ääripäitä. Empaattisia ei juuri ole, sanoo vieraileva ohjaaja Matti Ojanen ja lupaa synkkää tulkintaa.Ojasen mukaan katsojat sanovat usein jostain tyypistä, että tuohan on ihan kuin minun naapurini. Tällä kertaa katsoja voi miettiä, löytyvätkö piirteet myös itsestä.ActIn esitys ei ole epookkia, osin kustannussyistä. Pelkistetty versio ja jatkuva läsnäolo vaativat näyttelijöiltä paljon, Ojanen sanoo.-Ei pääse kulisseihin piiloon.Pääosassa ihmisvihaajana ja totuudenpuhujana nähdään Antti Holopainen, joka on mukana viidettä vuotta. Hänen mielestään tällä kertaa vaikeinta on murtuneen miehen esittäminen.-Vastapainoksi saan huutaa ja mesota näyttämöllä.Estradille nousee useita ensikertalaisia, kuten Saara Rantanen. Hänestä Molièren tekstin sisäistäminen on haastavaa.-Kesken tekstin on useita monologeja, ja kieli on vaikeaa.Näyttelijät kehuvat harrastustaan, joka on vastapaino opiskelulle ja keino purkaa tunteita hienossa porukassa.-Tuomme kulttuuria teekkariyhteisön harmaaseen arkeen, Holopainen improvisoi määritelmän.Kaksituntiseen esitykseen mahtuu kolmisenkymmentä henkeä, joten liput kannattaa varata ajoissa, Rantanen muistuttaa. Tarpeen tullen katsomoa voidaan laajentaa.Lappeenrannan ylioppilasteatteri Actln Ihmisvihaajan ensi-ilta Ylioppilastalon kellarissa 28.3. kello 19.KUVATEKSTITomi LapinlampiAntti Holopainen on ihmisvihaaja Alceste, joka rakastuu Saara Rantasen esittämään Célimèneen.Antti Holopaisen esittämä Alceste ja Eero Pajusen Oronte kilpailevat Saara Rantasen eli Célimènen suosiosta.

Valtuusto siunasi Lappeenranta-lisän leikkauksen. City-korttelin ja Marian aukion kaava hyväksyttiin.

Ristin tie saa Lappeenrannan ensi-iltansa. Iso ponnistus näkyy katukuvassa.

Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti lopettaa Kannas-keskushankkeen. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Yksityisiltä hanketta varten kerätyt rahat palautetaan lahjoittajille.

Kouvolassa asunnon saa edullisesti, Lappeenrannassa kalliilla, Kotka, Hamina ja Imatra hinnoittelevat siihen väliin.

Anne KokkonenSAVITAIPALE. Nimikkohahmot Taneli ja Charlotta on totuttu näkemään aktiivisina toimijoina Savitaipaleen kulttuurielämässä. Koskaan aikaisemmin heitä ei kuitenkaan ole nähty esittämässä itseään teatterin näyttämöllä.-Kun meidät valittiin tehtävään viime kesänä, piti miettiä miten näkyisimme. Pienen esityksen valmistaminen tuntui luontevalta, kun takana on ennestään teatteriharrastusta, tämänhetkinen Taneli Ismo Tuhkalainen muistelee.Tuhkalainen kirjoitti syksyn aikana käsikirjoituksen ja harjoittelu alkoi joulun maissa. Ensi-iltansa 50-minuuttinen esitys saa 22. maaliskuuta.-Oikeastaan kysymys on ensiaamusta, sillä ensimmäinen varsinainen esitys on koululaisnäytäntö, Tuhkalainen huomauttaa.Europaeuksen lahjakkaiden sisarusten tarina on useimmille savitaipalelaisille tuntematon, vaikka heidän muistoaan vaalitaan museossa, patsaassa ja yläkoulun nimessä. Tuokiokuvista koostuva esitys tuo Tanelia ja Charlottaa ihmisinä lähemmäksi nykykatsojaa. -Näytelmän myötä käsitys Europaeuksista on syventynyt, vaikka toki suunnilleen tiesin heidän vaiheistaan. Aineistoa löysin kirjoista ja Pertti Jurvaselta, Tuhkalainen kertoo.Pieni tarina Tanelista ja Charlotasta?-esitys koostuu monologeista, runoista, musiikista ja faktatiedoista. Tuhkalaisen ja Maija Aapron ohella poikkitaiteellisessa esityksessä nähdään Sanna Pulkkinen ja rumpuja soittava Markus Tuhkalainen.Näytelmä Europaeuksen sisaruksista Savitaipaleen koulukeskuksen auditoriossa lauantaina 23. ja sunnuntaina 24.3. kello 14.KUVATEKSTIAnne KokkonenIsmo Tuhkalainen käsikirjoitti ja ohjasi Sanna Pulkkisen kanssa Europaeuksen sisaruksista kertovan näytelmän. Maija Aapron esittämä Charlotta kuvataan siinä sekä runonkerääjänä että -lausujana.Europaeuksen sisaruksetKatarina Charlotta Europaeus (1794-1858) ja David Emmanuel Daniel Europaeus (1820-1884) syntyivät Savitaipaleella kirkkoherran lapsina.Charlotta toimi opettajana ja suomalaisen kansantietouden kerääjänä.Daniel kunnostautui suomalaisen kansanrunouden kerääjänä, kielitieteilijänä ja arkeologina.Lähteet: Wikipedia, Europaeusten sukusanomat.

Kansanedustaja Anneli Kiljusen mukaan Eksote voisi olla poikkeus ja pysyä kuntayhtymänä jatkossakin. Vastuukuntamalliin siirtyminen tuskin on välttämätöntä.

Kasvavan Eltechnikan tuotanto menee Joutsenosta Venäjälle. Yritys valmistaa yhä pitemmälle jalostettuja tuotteita.