Categories
Artikkelit

Rikollisuus ryöpsähti rajalla

Etelä-Karjalan 9 800 rikoksesta 4 000 on ulkomaalaisten tekemiä. Suurin osa hoituu tullin ja rajan antamilla sakoilla. Venäläiset työllistävät myös poliisia.

Anne Kotiharju

Ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä Etelä-Karjalassa kasvaa melko samaa tahtia rajanylitysten kanssa.

Kun suomalaisten tekemien rikosten määrä Tilastokeskuksen mukaan pieneni niin ulkomaalaisten ryöpsähti.

Suomalaisten rikokset vähenivät vuodesta 2010 viime vuoteen vajaalla 500:lla. Ulkomaalaisten rikosten määrä taas kasvoi samana aikaan yli 1 500:lla.

Itäisen tullipiirin johtaja Tommi Kivilaakso pitää lukuja hätkähdyttävinä, mutta odotettuina.

-On selvää, että kun täällä pyörii jo valtavasti ulkomaalaisia, myös heidän tekemiään rikoksia on enemmän. Rajalla ilmi tulleiden rikosten määrä käsittääkseni kasvaa kuitenkin hieman loivemmin kuin matkailijamäärä.

Päävirta tullin ja rajan tietoon tulleista rikoksista on Kivilaakson mukaan pikkusälää. Suurin osa rikoksista voidaan käsitellä tullin ja rajan omassa sakotusmenettelyssä.

-Kyse on joskus kulttuurieroista. Ei osata pelisääntöjä ja tulee ongelmia. Ja venäläiset maksavat sakkonsa ja varovat liikenteessä. Uutta viisumia ei saa, jos sakko on maksamatta tai on jäänyt kiinni vakavasta liikenteen vaarantamisesta.

Tulliylitarkastaja Kari Rennola kertoo, että viime vuonna tehtiin esimerkiksi 1?800 takavarikkoa.

Löytyy tutkanpaljastimia, liikaa alkoholia tai tupakkaa, kyynelkaasua, sähkölamauttimia, patruunoita tai rekassa ajopiirturia väärentävä laite.

-Esimerkiksi tutkanpaljastin ei ole Venäjällä kielletty, toteaa Rennola.

Ulkomaalaiset näkyvät myös Etelä-Karjalan käräjäoikeuksissa. Joka viides käräjäoikeuden asiakas on ulkomaalainen.

Ulkomaalaisten osuus ilmeisesti nostaa Etelä-Karjalan myös asukaslukuun suhteutetuilla rikosmäärillä maan kakkosmaakunnaksi heti Uudenmaan jälkeen.

Etelä-Karjalan poliisi kirjasi vuonna 2010 ulkomaalaisten tekemiä rikoksia 1 500, toissa vuonna 1 700 ja viime vuonna 1 900.

Rikosylikomisario Kari Hyyryläisen mukaan näistä noin 500 on liikennerikoksia ja 300 omaisuusrikoksia.

Lievemmät liikennerikkomukset eivät ole mukana luvuissa.

Ulkomaalaiset työllistävät poliisia määräänsä enemmän. Usein vaaditaan tulkkia, ja aikataulu on kireä. Poliisi yrittää selvittää ulkomaalaisten rikokset ennen heidän lähtemistään maasta.

-Nämä rikokset priorisoidaan muiden edelle. Tavoite on, että asia hoidetaan loppuun ennen kuin he poistuvat maasta, selvittää Hyyryläinen.

Kun resurssit ovat pienet, heijastuu se poliisin muuhun työhön. Ulkomaalaisten tekemien rikosten selvittely on usein jo kieliongelmien takia hankalaa.

-Olemme arvioineet, että työaikaa menee neljä kertaa enemmän verrattuna suomalaisten tekemien vastaavien rikosten selvittämiseen.

Koko maassa ulkomaalaisia epäiltyjä

oli 35 000

Rikoksiin syyllisiksi epäiltyjä oli viime vuonna 284 000, joista ulkomaiden kansalaisia oli 35 000.

Kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä maassa väheni vuodesta 2011 kuusi prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä lisääntyi runsaat kaksi prosenttia.

Suurimman ryhmän epäillyistä ulkomaalaisista muodostavat venäläiset, joita oli viime vuonna 9 000. Heistä neljännes asui vakituisesti Suomessa.

Koko maassa tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 14 000 rikosta, mikä on 20 prosenttia edellistä vuotta enemmän.

Koko maassa tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista neljännes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia ja huumausainerikoksia.

Lähde: Tilastokeskus

Ulkomaalaisten rikokset Etelä-Karjalassa Vuonna 2012 kaikkiaan 4 004, joista valtaosa tullin ja rajan tietoon tulleita.

Omaisuusrikoksia 545, joista näpistyksiä 180, veropetoksia 66, väärennyksiä 111.

Liikennerikoksia 233, joista 56 rattijuopumusta ja 69 törkeää rattijuopumusta.

Alkoholirikokset ja -rikkomukset 268.

Huumausainerikokset 76.

Lähde: Tilastokeskus

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju