Timo Laitakari
Lappeenranta. Suunnan on muututtava. Tähän kiteytyy kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan näkemys Lappeenrannan taloudenpidosta. Kaupunki esitteli tiistaina kuusi miljoonaa euroa pakkasella olevan tilinpäätöksensä viime vuodelta.
Jos mukaan laskettaisiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin taseeseen sysätyt alijäämät, luvut olisivat Lappeenrannalle vielä yli kymmenen miljoonaa euroa surkeammat.
Jarvan mielestä kaupungin talouden ykkösongelma on suuri investointivauhti. Etenkin kouluja ja päiväkoteja rakennetaan siihen tahtiin, ettei kaupungin talous sitä pitkään kestä. Näillä tuloilla kaupungilla olisi varaa vain kolmasosaan nykyisistä investoinneista. Kaupunki rakentaa velaksi.
Viime vuonna Lappeenranta velkaantui lisää 22 miljoonaa euroa. Se on melkein 300 euroa asukasta kohden. Lisäksi kaupunki paikkasi kassaansa myymällä erilaisia kiinteistöjää kuudella miljoonalla eurolla.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola (sd.) luonnehti viime vuotta ja koko viime valtuustokautta talousmielessä ankeaksi.
– Kyllä Lappeenranta tästäkin selviää, mutta ei selviä ilman työtä, Kakkola toteaa.
Hän sanoo suoraan, että päätöksiä veronkorotuksista on edessä vielä tänä vuonna.
Jarva muistuttaa, että veroprosenttia pitäisi nostaa 2,5 prosenttiyksikköä, jos pelkästään sillä asiat aiotaan hoitaa. Näin suuri korotus ei ole realistinen. Luvassa on siis myös niin sanottuja rakenteellisia uudistuksia.
Käytännössä nämä uudistukset tarkoittavat esimerkiksi koulujen ja päiväkotien verkoston supistamista. Kaupungilla on käynnissä laaja strategian valmistelu, jonka yhteydessä näihinkin asioihin otetaan kantaa. Valmista pitäisi olla kesään mennessä.
Jarvan mukaan vain palveluiden muutoksilla voidaan luoda kestävä pohja tulevaisuudelle.
Kaupungin käyttömenot kasvoivat viime vuonna 3,8 prosenttia. Tuloihin nähden kasvu on Jarvan mukaan liian suurta.
Puolet kaupungin rahoista menevät Eksotelle sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitamiseen. Eksoten menot kasvoivat viime vuonna 5,6 prosenttia eli selvästi nopeammin kuin muilla toimialoilla.
Muut toimialat pysyivät Jarvan mukaan budjetissa varsin hyvin.
Tulopuolella sekä veroja että valtionosuuksia kaupunki sai jopa hieman budjetoitua enemmän. Alkuvuodesta verojen kasvuvauhti näytti suorastaan hyvältä, mutta vuoden viimeiset kuukaudet käänsivät kuvan.
Alueen yritysten huono tilanne näkyi niiden maksamien yhteisöverojen vaatimattomana kasvuna.
Kaupungin henkilöstömäärä pysyi viime vuona käytännössä ennallaan. Henkilötyövuosina laskien ihmisiä oli töissä 2 092. Kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi iloitsi siitä, että henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät selvästi.
Kuva: Kimmo Seppälä
Kuvateksti: Kimmo Jarva on huolissaan kaupungin investointivauhdista.