Kotimaiset hoitajat ohittivat filippiiniläiset

Paikallinen työllisyystilanne vesitti filippiiniläisten työluvat. Lappeenrannassa on yli 60 työtöntä lähihoitajaa.

Jenni Hirvinen

Lappeenranta. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto ei myöntänyt työlupia filippiiniläisille hoitajille alueen työllisyystilanteen vuoksi. Lappeenrannassa on työ- ja elinkeinotoimiston mukaan yli 60 työtöntä työnhakijaa, jolla on lähihoitajan tutkinto.

-Vaikea sanoa, onko se paljon vai vähän. Jos yksi työpaikka on tarjolla, niin sitä hakee jopa 65 ihmistä. Työnantajalla on sen verran varaa valita, pohtii Reijo Hannikainen Kaakkois-Suomen TE-toimistosta.

Kaakkois-Suomen TE-toimiston palveluesimies Tiia Piikin mukaan ulkomaisen työvoiman lupakäytännöt Kaakkois-Suomen alueella eivät poikkea muusta maasta.

-Kyse on työllisyystilanteesta nimenomaan täällä. Ensin tulee taata työ paikallisille työttömille lähihoitajille. Filippiiniläiset olisivat tulleet jatkokouluttautumaan. Me puhumme luvan myöntämisestä itse työn tekemiseen, ei harjoitteluun, Piikki sanoo.

Piikki myöntää, että filippiiniläisten hoitajien työlupien eväämisessä oli osittain kyse myös hoitajien ammattitaidosta.

-Sana harjoittelu kertoo, etteivät he olleet paikkaamassa hoivakodin henkilöstöä, vaan tulossa ylimääräiseksi tueksi. Näissä tilanteissa kielteisiä päätöksiä työluvista annetaan jonkin verran, Piikki sanoo.

Etelä-Karjalassa koulutetaan lähihoitajia yhä paljon. Etelä-Karjalan ammattiopiston opinto-ohjaaja Virpi Miettisen mukaan hakijoita on puolet enemmän kuin aloituspaikkoja.

-Töitä löytyy kaikille pidemmällä tähtäimellä. Alan aloituspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan ole kannattavaa, koska kaikki eivät sovellu alalle. Jokin seula on hyvä olla, Miettinen sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomesta puuttuu vähintään kaksikymmentätuhatta hoiva-alan työntekijää jo vuonna 2025.

Filippiiniläiset miehet olisivat tulleet lappeenrantalaiseen hoivakotiin pitkään työ- ja opiskelusuhteeseen. Heiltä olisi vaadittu myös oleskelulupa.

Ulkomaalaislaki määrittelee alat, joihin liittyy oikeus tehdä työtä ilman työntekijän oleskelulupaa. Marjanpoimijoita voidaan rekrytoida ulkomailta, sillä heidät lasketaan kausityövoimaksi.

Ulkomaalaisen työntekijän luvat

EU/ETA-maat: Jäsenvaltioiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman oleskelulupaa. Oikeus on myös Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisilla. Heidänkin on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa, jos oleskelu kestää yli 3 kk.

ETA-alueen ulkopuolella: Kansalaisilta vaaditaan työntekijän oleskelulupa. Ulkomaalaislaki säätelee tilanteet, jolloin työnteko on mahdollista tavallisen oleskeluluvan, viisumin tai viisumivapauden nojalla.

Lähde: mol.fi.

Kirjoittaja:
Jenni Hirvinen