Kuukausi: elokuu 2013

$a kauppiaat

LAPPEENRANTA. Korvauksen maksamiseksi tehdään monenlaisia rahansiirtoja Free Zonelle. Kaupungin puolen miljoonan korvausosuuden maksaa Lappeenrannan Liiketoiminnat Oy.

MONIKULTTUURISUUS | Lappeenranta on keskimääräistä monikulttuurisempi kaupunki kokoluokassaan. Kansallisuuksien kirjo laajenee.Koulupöydillä lojuu erivärisiä sanakirjoja. On ohuita ja paksuja, kauhtuneita ja uusia. Googlen käännösohjelmakin on ahkerassa käytössä, vaikkei opettaja sitä suosikaan. Saimaan ammattiopisto Sammossa on käynnissä maahanmuuttajia ammatillisiin opintoihin valmistava koulutus. On, niin kuin on ollut jo 15 vuotta.Lehtori Hanna Paukkonen selvittää lukusanojen taipumista. Kaikkien aineiden opetus on suomeksi, sillä kielitaidon harjoittaminen on keskeistä muiden kouluaineiden rinnalla.Luokan etunurkassa venäläispojat puhelevat keskenään venäjäksi. Toisella laidalla käy välillä thainkielinen pulina. Muista maista tulleilla on hiljaisempaa, heidän on puhuttava vieruskaverille suomea.Antosha Ermakovinkin vieressä istuu yläkoulusta tuttu kaveri. Ermakov, 17, muutti vanhempiensa ja pikkusiskojensa kanssa Lappeenrannan Kivisalmeen muutama vuosi sitten. Syytä perheen lähdölle Petroskoista hän ei osaa sanoa, mutta on tyytyväinen.Ermakovilla oli Laptuote-säätiössä vietetyn vuoden aikana onni onnettomuudessa. Muiden venäläisten puuttuessa oli pakko oppia suomea, ja murre tarttui mie-sanaa myöten. Ammattiopistossa Ermakov on tutustunut vasta toisiin venäläisiin, ainakin ensimmäisinä viikkoina muut ovat jääneet vieraiksi.Hanna Paukkonen ei äkkiseltään keksi kulttuuritaustoiltaan kirjavan ryhmän opettamisesta mitään erikoista. Tietysti tapahtumia järjestäessä pitää muistaa, etteivät kaikki voi esimerkiksi uskonnollisista syistä syödä kaikkea ruokaa. Mutta sehän on tavallista.Oppilaiden lähtömaat vaikuttavat koulutustaustaan. Venäläiset esimerkiksi ovat yleensä tottuneita ja taitavia laskijoita. Toisaalla, missä koulutus perustuu enemmän oppisopimusajatukselle, matematiikka on vieraampaa.Maahanmuuttajaryhmässä on tänä vuonna useita kansallisuuksia.— Joskus on ollut sataprosenttisesti venäläinen ryhmä, mutta se on muuttunut. Näppituntumalla sanoisin, että muita kansallisuuksia on enemmän ja enemmän.Ryhmät ovat vuosien mittaan paitsi suurentuneet, myös nuorentuneet, sillä Lappeenrannassa on entistä enemmän nuoria maahanmuuttajia. Ammattiopiston ja yläkoulujen yhteistyöllä heidät pyritään saamaan koulun penkille. Ei ole kenenkään etu, jos nuori jää ilman opiskelu- ja työpaikkaa.Helsingissä on ammatilliseen koulutukseen valmistavia ryhmiä sekä aikuisille että nuorille. Lappeenrannan maahanmuuttajamäärä ei vielä riitä rinnakkaisiin ryhmiin.Vuoden päästä osa Paukkosen luokasta alkaa opiskella ammattiin, osa luultavasti pyrkii lukioon, osa töihin.Antosha Ermakov haluaa lukioon, sen jälkeen ammattikorkeakouluun ja vielä yliopistoon Helsinkiin, sillä haaveena on valmistua rakennusalan insinööriksi.Missä hän toivoo näkevänsä itsensä kymmenen vuoden päästä?— Asun Saksassa tyttöystävän kanssa, hyvässä talossa, itse tekemässäni.Suomessakin hän voisi kuvitella elävänsä. Paluu kotimaahan on paljon epätodennäköisempää.Ennätyksellinen puheenaiheLappeenrannan monikulttuurisuuskeskustelu alkoi kaupunginvaltuuston päätöksestä pyrkiä tulemaan tunnetuksi monikulttuurisena paikkakuntana.Päätös ei syntynyt yksimielisesti. Strategian monikulttuurisuustavoitetta vastustivat perussuomalaiset sekä kaksi Myö-ryhmän valtuutettua.Keskustelu laajeni nopeasti maahanmuuttoon ja suhtautumiseen ulkomaalaisiin.Valtuuston päätöksestä kertova juttu on noussut Etelä-Saimaan nettisivujen kaikkien aikojen kommentoiduimmaksi.Mitä on monikulttuurisuus?Monikulttuurinen tarkoittaa useaan kulttuuriin liittyvää, perustuvaa tai kohdistuvaa ja monen eri kulttuurin piirteitä sisältävää. Esimerkiksi monikulttuurinen ympäristö.Kansainvälinen tarkoittaa eri kansojen tai valtioiden välistä, niitä koskevaa, niille yhteistä. Esimerkiksi kansainvälinen konferenssi tai kansainvälinen sopimus.Lähde: Kielitoimiston sanakirjaJoskus on ollut sataprosenttisesti venäläinen ryhmä.Hanna Paukkonen

Politiikka | Lappeenrantalainen Laura Peuhkuri yrittää kristillisdemokraattien varapuheenjohtajaksi. Hän haluaa muuttaa puolueensa yleispuolueeksi, joka profiloituu muillakin kuin uskon asioilla.Uskallammeko me kasvaa? kysyy Laura Peuhkuri. Hänen mielestään kristillisdemokraateilla olisi mahdollisuus isompaan yleisöön ja isompaan rooliin.Peuhkuri haluaa muuttaa puoluettaan yleispuolueen suuntaan, eurooppalaisten esikuvien tapaan.- Ei ensisijaisesti demokratiaa kristityille vaan kristillisdemokraattista politiikka.Kristillisdemokraatit pitää puoluekokouksensa Hämeenlinnassa viikon lopulla. Lauantaina selviää, nouseeko 37-vuotias lappeenrantalainen puolueensa varapuheenjohtajaksi. Kolmea paikkaa tavoittelee yhteensä viisi ehdokasta.Peuhkuri näkee perussuomalaisten nousussa rohkaisun pienille puolueille. Kasvu on mahdollinen, jos siihen ollaan valmiita.- Neljän prosentin puolueen ei kannata varoa riskinottoa.Viime vuosina kristillisdemokraatit on profiloitunut julkisuudessa lähinnä puheenjohtaja Räsäsen tiukkojen homo- ja aborttilinjausten kautta. Peuhkuri toivoo, että puolueelta tulisi uusia avauksia esimerkiksi talouspolitiikasta ja valtion roolista.Hän kannustaa puoluettaan ja kaikkia muitakin ennakkoluulottomuuteen. Suomea odottavat niin isot muutokset, ettei niistä selvitä pikkuviilauksilla.Politiikassa Peuhkuria kiinnostavat kovat asiat, esimerkiksi talous-, elinkeino- ja energiapolitiikka. Hän haluaa vaikuttaa isoihin kysymyksiin, kuten maapallon tulevaisuuteen.Peuhkurille kristillinen arvopohja on toiminnan keskeinen perusta. Lisäksi hän koki yläkouluikäisenä ympäristöherätyksen.- Kristillisyyteen kuuluu jatkuvuuden ajatus, huoli tulevista sukupolvista ja ihmisten välisestä tasa-arvosta.Kristillisdemokraatit pääsi pari vuotta sitten pitkästä aikaa hallitukseen. Säätytalon hallitusneuvotteluissa mukana ollut Peuhkuri ei ylistä hallituksen saavutuksia: tähänastiseen ei voi olla tyytyväinen.Omiensa toimintaan hän on tyytyväisempi.- Timo Soini (ps.) haukkuu meitä takiaispuolueeksi, mutta tulkitsen sen niin, että olemme takiaisen lailla pitäneet kiinni meille tärkeistä asioista.Hallitusvastuu on ollut pienelle puolueelle kova paikka. Esimerkiksi sisäministerin ja puoluejohtajan tehtävien yhdistämisessä on vaikeutensa.Kun puoluejohdon voimat ovat menneet hallitustyöhön, puolueen johtaminen on jäänyt vähemmälle. Asioita on johdettu, mutta ihmisiä ei. Peuhkuri toivoo, että jatkossa vastuuta jaettaisiin selkeämmin varapuheenjohtajille.Laura PeuhkuriKD:n Kymen piirin puheenjohtaja.Perheessä mies ja kaksi alakouluikäistä lasta.Muutti Lappeenrantaan 2010. Työskentelee yrityskehitystehtävissä Imatran seudun kehitysyhtiössä.Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri kansantaloustieteestä.Tuotantotalouden diplomi-insinöörin opinnot viimeistelyä vaille valmiit.

Luumäki | Vaikka Kotkaniemi tunnetaan Ukko-Pekan kotina, vielä enemmän paikka kertoo Ellen Svinhufvudista.Kun filosofian tohtori Maritta Pohls kiertelee Kotkaniemessä, hän ei ajattele entistä presidenttiä. Sen sijaan tutkija näkee paikallisen hallintovirkamiehen kodin, jota hallitsi talon emäntä, Ellen Svinhufvud. Svinhufvudit muuttivat Kotkaniemeen, kun Per Edvin Svinhufvud valittiin Lappeen tuomiokunnan tuomariksi vuonna 1908. — Kotkaniemi on ajalleen tyypillinen virkamiehen koti, jossa on esillä itsenäisyystaistelijan ja valtiopäivämiehen elämän arki. Poikkeuksellista ja arvokasta on, että koti on säilynyt näin hyvin.Kotkaniemi valottaa Pohlsin mielestä sitä historiaa, joka sitoo päätöksentekijän tavalliseen elämään. — Täällä museossa olisikin hyvä olla vaihtuvaa tietoa siitä, millaista arkielämä tuohon aikaan oli. Koska Kotkaniemi oli Ellen Svinhufvudin valtakuntaa, paikan historia kertoo paljon suomalaisen naisen elämästä. Tosin Ellen ei edustanut ihan keskivertoa luumäkeläisrouvaa. Vaikka Ellen Svinhufvudin imagoa leimasi suomenkielisyys ja talonemännyys, hänen taustansa oli jotain ihan muuta. — Hänhän oli alun perin syntynyt turkulaiseen säätyläisperheeseen. Ellenin äidinkieli oli ruotsi, eikä hän puhunut hirveän hyvää suomea, Pohls kertoo. Ellen Svinhufvudin elämää tutkinut Pohls uskoo, että unelma maalle muuttamisesta kumpusi Ellenin lapsuudesta. Tämä oli viettänyt lapsuutensa kesät Padasjoella, isovanhempiensa kartanossa, jossa pääsi hoitamaan eläimiä ja tekemään muita talon töitä. — Kotkaniemi oli ensimmäinen paikka, jossa Ellen sai toteuttaa sitä elämisen mallia, johon hän oli lapsuudessaan Padasjoella ihastunut. Vaikka unelma oli kenties romantisoitu, Ellen Svinhufvud ryhtyi toteuttamaan sitä tarmolla. Ensimmäiseksi Svinhuvud perusti Kotkaniemeen lapsuutensa kanalan. Kotkaniemessä kasvatettiin myös karjaa, lampaita, kaneja ja vuohia. Ellen Svinhufvud muistetaan erinomaisesta ruuanlaittotaidostaan. Hän oli myös viherpeukalo, jonka puutarha Kotkaniemessä kukoisti. Kotkaniemi oli ostettu velaksi, joten taloudesta oli oltava tarkka. Ellen joutui ideoimaan lisätienestejä: Kotkaniemessä pidettin jonkin aikaa majataloa ja kokeiltiin muun muassa tarhakettujen kasvattamista. Maritta Pohlsin käsitys on, että Ellen Svinhufvud oli peruspositiivinen ihminen, joka sopeutui hyvin uusiin tilanteisiin. Hän kohtasi elämässään suuriakin kriisejä, mutta ei lamaantunut. Kun vaimo teki Siperiaan karkoitetun miehensä luokse pitkän junamatkan, hän löysi siitäkin hyvän puolen. — Junassa oli hyvää aikaa tehdä käsitöitä, Pohls nauraa.KotkaniemiVuonna 1800-luvun lopulla rakennutettu maatila.Oli Svinhufvudin suvun hallussa 1990-luvun lopulle.Museovirasto on ylläpitänyt kotimuseona.Suunnitelmissa siirto säätiön omistukseen ja peruskorjaus.

JOUTSENO | Joutsenon tekojääkaukaloon varatut rahat käytetään myös muiden toimialojen kuin liikuntatoimen hankkeisiin.Lappeenrannan kaupunki luopuu Joutsenon tekojääkaukalon rakentamisesta. Kaupunginhallitus päätti eilen hyväksyä eri toimialojen yhdessä tekemän listan kohteista, joihin kaukalolle varatut 370 000 euroa Joutsenossa käytetään.Lisäksi hallitus hyväksyi puheenjohtaja Risto Kakkolan (sd.) ehdotuksen siitä, että säästyvät 31 200 euroa käytetään muihin Joutsenon Energian-investointiohjelman kohteisiin.Tuula Partanen (kesk.) äänestytti Tuija Maaret Pykäläisen (vihr.) tukemana hallitusta siitä, että tekojääkaukalon määräraha käytettäisiin kokonaisuudessaan liikuntatoimen hankkeisiin.Esityksen puolesta äänesti Partasen ja Pykäläisen lisäksi vain Jani Mäkelä (ps.).- En hyväksy sitä, että liikuntaan suunnatut rahat laitetaan koulujen pihojen kunnostamiseen ja parkkipaikkojen rakentamiseen, Partanen perustelee.Partanen muistuttaa kaupunginvaltuuston päättäneen aiemmin yksimielisesti, että koulukeskuksen liikenneturvallisuusjärjestelyt tehdään ennen lukuvuoden alkua.- Lapset ovat jo koulussa. Kaupunki ei ole toteuttanut omia päätöksiään.- Mielestäni on väärin, että ne rahat otetaan Joutsenon Energian rahapaketista. Mielummin olisi ostettu latukone, jolla ylläpidettäisiin Joutsenon liikuntapaikkaverkostoa.Partasen mielestä päätös rikkoo myös kuntaliitossopimuksen henkeä. Uuteen käsittelyyn hän ei enää Joutsenon jäähalli-saagaa nostaisi.- Täytyy vain tyytyä enemmistöpäätökseen, vaikka se ei menekään aivan aikaisemmin tehtyjen sopimusten mukaan.PARTASEN tavoin joutsenolainen kaupunginvaltuutettu Tapio Virkki (sd.) on pettynyt kaupunginhallituksen ratkaisuun.- Sinällään surullinen päätös. Energian-sopimuksessa on varattu varoja eri hallintokunnille. Tämä oli varattu urheilupuolelle ja olisin toivonut, että se olisi sinne myös käytetty, Virkki toteaa.- Teimme aikoinaan nämä listat yhteisymmärryksessä Lappeenrannan kanssa. Kaikki muut kohdat ovat toteutuneet, koska muilla näyttää olevan nälkää näihin rahoihin. En voi sitä oikein hyväksyä. Kokoomuksen joutsenolainen kaupunginvaltuuston jäsen Pentti Belinskij ymmärtää, että ratkaisu ei tyydytä kaikkia.- Minusta se on kuitenkin vastuullisesti tehty ja jaettu kasvatus- ja opetustoimelta, kulttuuritoimelta ja nuoriso- ja liikuntatoimelta, Belinskij sanoo.- Tuli katalysaattorin ulkopuolelta, että koulukeskukseen sijoitettiin niin pieniä, esiopetukseen kuuluvia, alaluokkalaisia. Liikennejärjestelyt ovat näiden kannalta olemattomat. On aivan välttämätöntä, että ne hoidetaan kuntoon ennen kuin tapahtuu jotain.Belinskij oli mukana laatimassa alkuperäistä Energian-investointiohjelmaa. Hän muistuttaa, etteivät varatut rahat enää riittäneet sen kaikkien kohteiden rakentamiseen.- Tässä taloudellisessa tilanteessa tämä ratkaisu oli mielestäni oikea. Tarpeita on tullut niin paljon.Tässä taloudellisessa tilanteessa tämä ratkaisu oli mielestäni oikea.Pentti BelinskijTekojäärahojen käyttökohteetJoutsenon koulukeskuksen liikenneturvallisuuden ja piha-alueen parantamiseen sekä Taimitarhan päiväkodin piha-alueen kunnostukseen 170 000 e Joutsenon keskuskentän luonnonjääkaukalon peruskorjaus sekä uusi tennis- ja koripallopinnoite kaukaloon kesäkäyttöä varten 70 000 e Joutsenon keskuskentän keinonurmikentän ja harjoitusnurmikentän katsomot 44 000 e Nuorisotila Rientolan korjaustyöt 54 800 euroa Yhteensä 338 800 e Säästyvä määräraha 31 200 euroa käytetään jo meneillään olevien Joutsenon Energian määrärahasta rahoitettavien muiden hankkeiden kattamiseen.

LAPPEENRANTA. Pyöräilijöiden kritisoimat parkkipaikat poistuvat City-korttelin edustalta.

Lukiokeskustelu | Sekä Lyseon että Kimpisen lukion remontissa tilat mitoitettiin niin, että kahden lukion malli on Lappeenrannassa on mahdollinen. Joutsenon lukion oppilasraati haluaa ehdottomasti säilyttää koulunsa. Perusteluista tiukimmat koskevat koulumatkaa, koulun kokoa ja Joutsenon imagoa.— Jos lukio lopetettaisiin, kyydeistä tulisi ensimmäinen ongelma. Kävin yläastetta Lappeenrannassa ja harkitsin myös lukiota, mutta bussimatkat väsyttivät, kertoo Joutsenon lukion kolmannella oleva Mikael Martikka.— Koulupäivän ja läksyjen lisäksi pitäisi jäädä myös vapaa-aikaa.Kakkosluokkalaiset Jose Gieschler ja Oona Ahokas sanovat, että iltoja vietetään mielummin Joutsenossa kuin Lappeenrannassa.— Monen harrastukset ovat Lappeenrannassa, mutta kaverit täällä.— Olisihan se Joutsenolle surkeaa, jos nuoret olisivat vain Lappeenrannassa. Yhtä hyvin sitten voisi muuttaa sinne. Lappeenrannan lukioiden karsiminen on noussut keskusteluun rahapulan takia. Lukioiden hakijamäärissä on ollut pudotusta ja tiukka talous on karsinut kurssivalikoimia.— Lukion paras anti on yleissivistyksen ja kielitaidon lisääminen, nyt jälkimmäinen on tippumassa pois. Enää ei ole mahdollista perustaa pieniä kieliryhmiä, vaikka oppilaat olisivat erittäin motivoituneita, Lauritsalan lukion rehtori Olli Mielonen kertoo.— Leikkauksia on tehty useampana vuonna todella rajusti. Kursseja pitänyt lopettaa ja lähiopetustunteja karsia. Se tarkoittaa sitä, että opiskelijat tekevät paljon kursseja itsenäisesti ja omalla ajalla, kertoo Joutsenon lukion rehtori Tiina Laitimo.Lukion vaatimuksena on yhteensä 75 kurssin suorittaminen. Lauritsalassa paukut laitetaan pakollisiin ja ylioppilaskirjoituksiin tähtääviin kursseihin sekä kertaukseen. Nuoret voivat hakea lisäkursseja muun muassa aikuis- ja iltalukiosta sekä verkosta.— Kyllä vaaditun kurssipaletin kasaaminen on haastava homma jokaiselle oppilaalle. Etenkin jos vielä haluaa, että siellä on oman kiinnostuksen kohteena olevia aineita, Mielonen sanoo.Myös joutsenolaisnuoret ovat tuskailleet kurssipaletin kokoamisen kanssa.— Kieliä on jo huonosti tarjolla. Olen asunut Saksassa ja se olisi minulle vahva aine. Kursseja on kuitenkin niin huonosti tarjolla, etten tiedä, pystynkö kirjoittamaan sitä lainkaan, kertoo Gieschler.— Eikä esimerkiksi taideaineita voi ottaa muutoin kuin itsenäisinä kursseina, Ahokas jatkaa.Martikan mielestä pakollisia kursseja on hyvin tarjolla, mutta soveltavia ja syventäviä kursseja ei.— Oppilaiden kurssitoiveita kyllä kuunnellaan, mutta jos ei ole rahaa niitä järjestää, niin sitten ei ole.— Ei sekään ole kiva, jos täytyy ottaa valinnaisiksi kursseja, jotka eivät kiinnosta, Matti Martikainen toteaa. Maakunnan lukioita Taavetin lukio57 oppilasta.Taavetin lukion aloitti tänä vuonna 24 oppilasta. Oppilaat tulevat pääsääntöisesti Luumäeltä.Lukion kurssivalikoima on laaja. Esimerkiksi kielivaihtoehtoina on venäjä, saksa, ranska, espanja ja italia, kertoo rehtori Jorma Uusiheimala.— Kurssimäärä on iso pienelle lukiolle, mutta pyrimme järjestämään opetusta pienilläkin ryhmillä.— Jos kunta pysyy itsenäisenä, lukio-opetuksella ei ole mitään hätää. Ikäluokat eivät paljon pienene. Savitaipaleen lukio84 oppilasta.Noin puolet savitaipalelaisnuorista valitsee lukion. Tänä vuonna tulijoita oli 29.— Tulevaisuus näyttää vakaalta. Vaikka ikäluokkien koot heilahtelevat omassa kunnassa, muualta tulevat tasoittavat niitä, kertoo rehtori Markku Tani.Kurssitarjontaa täydentävät koulun omat verkkokurssit sekä Otava-opiston Internetix-kurssit.— Pieni lukio ei pysty samanlaiseen kurssitarjontaan kuin isot, mutta verkkokursseilla voi täydentää opintoja lähes rajattomasti. Parikkalan lukio75 oppilasta.Parikkalan lukiossa aloitti syksyllä 18 opiskelijaa.— Nuoria ohjataan lukioon opinto-ohjauksella. Keskiarvo ei ole lukioon pääsyn peruste, vaan motivaatio, kertoo rehtori Riitta Lonka.Longan mukaan päättäjillä on vahva tahto pitää lukio Parikkalassa, vaikka ikäluokat pienenevät selvästi.Parikkalalla on ollut yhteistä video-opetusta Imatran ja Rautjärven lukioiden kanssa. Tänä vuonna oppilaat voivat valita verkkokursseja Isoverstas-palvelusta. Imatran yhteislukio450 oppilasta.Vuoksenniskan lukio yhdistyi syksyllä Imatran yhteislukioon. Rehtori Mika Strömbergin mielestä ratkaisu oli hyvä.— Ikäluokat pienenevät voimakkaasti ja alle 40 prosenttia ikäluokasta hakeutuu lukioon.— Teollisuusperinteet ja työläistausta ovat vahvoja vaikuttimia. Lukiostakin lähdetään pääosin ammatillisiin jatko-opintoihin.Rehtorin mukaan lukiolaisille pystytään tarjoamaan laaja kurssivalikoima.— Lukio on koko alueen kannalta tarpeellinen myös jatkossa. Rautjärven lukio 58 oppilasta.Rautjärven lukiossa aloitti 23 oppilasta.— Pieni koulu mahdollistaa yksilöllisen opetuksen, sanoo rehtori Ville HolopainenHuono puoli on se, että monet kurssit toteutuvat vain kerran vuodessa.— Olisi hyvä, jos oppilaat voisivat suunnitella opintojaan sen mukaan, mitä haluavat ja jaksavat. Nyt tahdin sanelee koulu, Holopainen toteaa.Rautjärvellä on päätetty uuden yhtenäiskoulun ja lukion rakentamisesta.

LAPPEENRANTA | Janne Tavi teki viime kaudella uransa ennätyspisteet Lahden Pelicansissa ja hakee SaiPasta lopullista läpimurtoa. Keltapaidat esittäytyvät kotiyleisölleen tänään alkavassa turnauksessa.SaiPasta on yleensä tultu hakemaan joko läpilyöntiä tai uutta potkua uralle. Janne Tavi kuitenkin nakutti jo viime kaudella ennätyspisteensä 16+11=27 Lahden Pelicansissa.Hänen kahteen aiempaan täyteen liigakauteen verrattuna pistepussi lihoi noin kymmenellä tehopisteellä. Väkisinkin tulee mieleen, miten nousukiidossa oleva 23-vuotias hyökkääjä päätyi itärajan pikkuseuraan ja vieläpä kahden vuoden sopimuksella?— Silloisista vaihtoehdoista SaiPa tuntui parhaalta oman kehityksen kannalta. Haen ainakin isompaa roolia ja yritän olla yksi joukkueen johtavista pelaajista, kertoo Tavi, jonka sopimus SaiPaan julkaistiin jo pian kauden päättymisen jälkeen huhtikuussa.Ja se läpilyönti on Tavin mukaan vielä tekemättä.— Ainahan seuraava kausi on paras kausi. Surkean syksyn pelanneen Pelicansin lento päättyi niukasti pudotuspelien ulkopuolelle. Jarkko Immosen johtamassa lahtelaisten kakkosketjussa hyökänneen Tavin otteet sen sijaan kestivät hyvällä tasolla läpi kauden.— Pelit eivät olleet mitään vuoristorataa. Se on varmaan suurin syy, että pisteitäkin tuli, miettii Tavi.Millaisen pelaajan SaiPa saa? Tavi kuvailee, että häneltä voidaan odottaa juonikkuutta, hyvää liikettä ja hässäköitäkin.Valtikseen helsinkiläislähtöinen hyökkääjä nimeääkin monipuolisuuden, ei maalinteon, vaikka Tavi oli viime kaudella Pelicansin kolmanneksi paras maalitykki. Samalla hän haaveilee 20 osuman rajapyykin rikkomisesta.— Olisihan se hyvä virstanpylväs. Kyllähän se niin on, että maalinteko on ensimmäinen ja viimeinen asia mielessä, kun on kentällä, hän myöntää.— Joskus se vain on helpompaa, joskus vaikeampaa. Ensimmäiset kiekko-oppinsa Tavi ammensi Oulunkylän Kiekosta. A-juniorina nelostie kuljetti hänet Jokereista sata kilometriä pohjoiseen.— Lähinnä syy oli se, etten nähnyt kovin hyviä mahdollisuuksia breikata Jokereissa. Kiekko-Vantaan kanssakaan ei ollut silloin niin hyvää yhteistyötä. Lahdessa pääsin pelaamaan Mestistä Heinolaan. Miesten pelit ovat kuitenkin miesten pelejä.SaiPassa Tavi on ehtinyt irrotella kesäkarstoja kahdessa harjoitusottelussa Rauman Pitsiturnauksen minipelien lisäksi.Kisapuistossa keltamustat esiintyvät ennen sarjan alkua ainoastaan tänään alkavassa kotiturnauksessa. SaiPa kohtaa iltaottelussa Pelicansin ja huomenna joko HPK:n tai KooKoon.KooKoota vastaan SaiPa pelaa vielä viikko ennen sarjan alkua Imatralla. Yksi harjoituspeli putosi ohjelmasta KHL-seuran peruttua tulonsa, mutta nykyinenkin pelimäärä tuntuu Tavista ihan sopivalta.— Kauden pelirytmistä alkaa saada kiinni, kun pelataan parina viikonloppuna putkeen. Janne Tavis. 13.9.1989 HelsinkiPituus/paino: 178 cm / 81 kg.Ampuu vasemmalta.Kolme viime kautta:2012—13 Pelicans 60 ottelua 16+11=27 tehopistettä2011—12 Pelicans 51 ottelua 8+8=16 tehopistettä2010—11 Pelicans 56 ottelua 12+5=17 tehopistettäSM-liigassa yhteensä 185 ottelua, joissa 37+26=63 tehopistettä. Ketjut tekeilläRissasen ja Kohon ympärilleLAPPEENRANTA. SaiPassa on jo nivoutumassa yhteen kaksi hyökkäysvitjaa. Ensimmäisen muodostaa Janne Tavi yhdessä keskushyökkääjä Jaakko Rissasen ja maajoukkuekutsun saaneen Jesse Mankisen kanssa.Kapteeni Ville Kohon ympärille on syntymässä tasapainoinen koostumus, jossa laitureina ovat Stefano Giliati ja Patrick Davis.— Kahteen muuhun kenttään on vaihtoehtoja. Tarkoitus on käyttää laajaa arsenaalia, kertoo SaiPan päävalmentaja Pekka Tirkkonen viikonvaihteen kotiturnauksen sotasuunnitelmista.Osaa pelaajista saatetaan lepuuttaa harjoittelukuorman tasaamiseksi.— Vammoja tai muuta akuuttia ei ole. Viime syksynä meillä alkoi olla jo tässä vaiheessa loukkaantumisia. Täytyy koputtaa puuta.

Lappeenranta. Ratakadulta löytynyt kranaatin pyrstöosa saattoi olla sodanaikaisten ammuskuljetusten jäänne.