Matti Riihelä
Kuutostien viereisessä somerharjulaisessa metsikössä Luumäellä hyörii pieni joukko. He istuttavat puita. Ei mitään ihan tavallisia puita vaan kymmentä eri alkuperää olevia haapoja. Seitsemän hehtaarin alueelle taimia tulee toistakymmentätuhatta kappaletta. Niistä valtaosa hybridihaapoja.
Haapojen tai pikemminkin niiden juurien avulla on tarkoitus pudistaa alueella 1940- ja 1950-luvuilla sijainneen ratapölkkykyllästämön saastuttama maaperä.
-Jutun juju ovat haavan juuret ja niissä elävät bakteerit. Ne hajottavat maahan jääneen kreosootin eli kivihiiliöljyn, selittää istutusoperaatiota vetävä metsätalousinsinööri Raimo Jaatinen Metsäntutkimuslaitokselta.
Metla on tuottanut taimet metsänjalostusyksikössään Lopella. Lyhyimmät istutettavat taimet ovat parikymmentä senttisiä, pisimmät jo metrin mittaisia.
Somerharjussa tehtiin alkukesästä 1?500 taimen koeistutus. Nyt urakkana on 10?000 tainta.
-Alue on kuivaa kangas- ja hiekkamaata. Kun kesä oli vielä tosi kuiva, alkukesän istutustaimissa kuolleisuus oli noin 20 prosenttia.
Jaatinen kertoo, että alueelle yritetään saada mahdollisimman paljon juurimassaa.
Haapa on nopeakasvuinen. Se voi venyä metrin tai kaksikin vuodessa. Hybridihaapa puolestaan on kotimaisen ja pohjoisamerikkalaisen haavan risteytys.
Pienempiä kokeita haavan maaperän myrkkyjä pilkkovasta vaikutuksesta on tehty, mutta ei ainakaan Suomessa niin laajassa mitassa kuin nyt Luumäellä.
-Taimitarhakokeita on tehty aiemmin kevyen polttoöljyn kanssa ja maata on siirretty ämpärikokeisiin. Tulokset ovat olleet lupaavia, tietää Raimo Jaatinen.
Viulut Luumäellä maksaa alueet omistava valtion Senaatti-kiinteistöt. Tutkimusta hoitaa puolestaan Helsingin yliopisto.
Alustavasti on sovittu kymmenvuotisesta projektista. Se alkoi viime vuonna, kun alueelta hakattiin vanhaa metsää alta pois. Valtapuuna oli mänty. Vähän vanhaa puustoa jätettiin eri lohkoille.
Istutettavat haavat on tuotettu laboratoriossa ja siirretty sieltä ensin taimitarhan puolelle.
-Puhutaan klooneista. Haapaa on helppo monistaa mikrolisäysmenetelmällä. Tämä on hyvin mielenkiintoinen projekti, tuumaa Jaatinen.
Hän arvelee ”ravaavansa” Luumäen metsikössä seuraavat kymmenen vuotta.
-Kun istutukset on tehty, alkavat varsinaiset mittaukset. Meillä ei ole vielä varmaa tietoa esimerkiksi siitä, miten syvälle haapa pystyy työntämään juuriaan. Ensimmäinen tarkoitus on kuitenkin pintamaan puhdistaminen.