Joka paikkaan ei pääse

Pyörätuolilla ei aina pääse kadun yli tai pankkiautomaatille. Lappeenrannan esteettömyys on kuitenkin parantunut.Lappeenranta on täynnä inhottavaa mukulaa, korkeita kynnyksiä ja jyrkkiä mäkiä.— En pärjää täällä pyörätuolilla millään, mutta tällä pärjään aika hyvin, Sirkku Perttula toteaa sähkömoponsa selässä.Kierros kaupungilla alkaa matkailuneuvonnan edestä Valtakadulla. Kynnys on niin iso, ettei sisään pääse.— Olen antanut palautetta, mutta mitään ei ole tapahtunut, kaupungin vammaisneuvoston jäsenenä toimiva Perttula toteaa.Raatimiehenkadun ja Koulukadun risteyksessä on vaaksan korkuinen kadunreuna. Reunojen ongelmallisuus on todettu ydinkeskustan esteettömyyssuunnitelmassakin.Kiveysten teko on tarkkaa. Perttulan mukaan 30–40 millin reuna on sopiva. Sitä korkeammasta ei pyörätuolilla pääse, ja sitä matalampaa näkövammaisen on vaikea havaita valkoisella kepillä.Perttula kulkee näppärästi Kauppakadulle Ainonkadun risteykseen, joka on hiljattain kunnostettu. Katu on niin tasainen, ettei näkövammainen voi tietää, missä autotie alkaa.Pyörätuolilla tie satamasta keskustaan on hankala. Sähkömopo kiipeää jyrkkää Kirkkokatua, mutta pyörätuolilla ylös ei pääse.— En tuosta aja, teen lenkin tuolta, Perttula toteaa, kun taas tulee kiveys eteen.Esteettömyys on Perttulan mukaan parantunut, vaikka petrattavaa on. Hyviä esimerkkejä ovat Gallerian ja Armadan kauppakeskukset.— Armadan ovi oli pitkään ongelma, mutta nyt kun posti tuli alas, eteen tuli hyvät luiskat.Eteenpäin on menty myös kaupungin suunnitteluinsinöörin, esteettömyysasiamiehen Mauri Backmanin mielestä.— Jos vertaa kymmenen vuotta taaksepäin, niin ei suunnittelussa erikseen mietitty esteettömyyttä. Tänä päivänä se on joka asiassa esillä.Backman muistuttaa, että esteettömyys palvelee kaikkia, kuten vanhuksia ja lastenvaunujen kanssa liikkuvia.Heikoin lenkki on hänen mukaansa rakentamisvaihe, jossa ei aina ymmärretä esimerkiksi sitä, miten tarkkaa reunakiveyksen korkeus on. Kaupunki ei voi myöskään käskeä yksityisiä palveluntarjoajia parantamaan sisäänkäyntejään.Perttula toivoisi, että joka projektiin otettaisiin mukaan henkilö, joka valvoisi esteettömyyttä. Hän on ollut valvomassa esimerkiksi satamatorin uudistusta. Torille meinasi tulla hankalaa röpelökiveystä.— Menin niille suunnittelijoille puhumaan kaupungintalolle ja sanoin, että sellaista ette saa tehdä. Siitä tuli sitten todella sileä.Hän kritisoi, ettei kaupunki ota aina esteettömyyttä yhtä tosissaan.