Joutsenolaisnuoret eivät luopuisi lukiostaan

Lukiokeskustelu | Sekä Lyseon että Kimpisen lukion remontissa tilat mitoitettiin niin, että kahden lukion malli on Lappeenrannassa on mahdollinen. Joutsenon lukion oppilasraati haluaa ehdottomasti säilyttää koulunsa. Perusteluista tiukimmat koskevat koulumatkaa, koulun kokoa ja Joutsenon imagoa.— Jos lukio lopetettaisiin, kyydeistä tulisi ensimmäinen ongelma. Kävin yläastetta Lappeenrannassa ja harkitsin myös lukiota, mutta bussimatkat väsyttivät, kertoo Joutsenon lukion kolmannella oleva Mikael Martikka.— Koulupäivän ja läksyjen lisäksi pitäisi jäädä myös vapaa-aikaa.Kakkosluokkalaiset Jose Gieschler ja Oona Ahokas sanovat, että iltoja vietetään mielummin Joutsenossa kuin Lappeenrannassa.— Monen harrastukset ovat Lappeenrannassa, mutta kaverit täällä.— Olisihan se Joutsenolle surkeaa, jos nuoret olisivat vain Lappeenrannassa. Yhtä hyvin sitten voisi muuttaa sinne. Lappeenrannan lukioiden karsiminen on noussut keskusteluun rahapulan takia. Lukioiden hakijamäärissä on ollut pudotusta ja tiukka talous on karsinut kurssivalikoimia.— Lukion paras anti on yleissivistyksen ja kielitaidon lisääminen, nyt jälkimmäinen on tippumassa pois. Enää ei ole mahdollista perustaa pieniä kieliryhmiä, vaikka oppilaat olisivat erittäin motivoituneita, Lauritsalan lukion rehtori Olli Mielonen kertoo.— Leikkauksia on tehty useampana vuonna todella rajusti. Kursseja pitänyt lopettaa ja lähiopetustunteja karsia. Se tarkoittaa sitä, että opiskelijat tekevät paljon kursseja itsenäisesti ja omalla ajalla, kertoo Joutsenon lukion rehtori Tiina Laitimo.Lukion vaatimuksena on yhteensä 75 kurssin suorittaminen. Lauritsalassa paukut laitetaan pakollisiin ja ylioppilaskirjoituksiin tähtääviin kursseihin sekä kertaukseen. Nuoret voivat hakea lisäkursseja muun muassa aikuis- ja iltalukiosta sekä verkosta.— Kyllä vaaditun kurssipaletin kasaaminen on haastava homma jokaiselle oppilaalle. Etenkin jos vielä haluaa, että siellä on oman kiinnostuksen kohteena olevia aineita, Mielonen sanoo.Myös joutsenolaisnuoret ovat tuskailleet kurssipaletin kokoamisen kanssa.— Kieliä on jo huonosti tarjolla. Olen asunut Saksassa ja se olisi minulle vahva aine. Kursseja on kuitenkin niin huonosti tarjolla, etten tiedä, pystynkö kirjoittamaan sitä lainkaan, kertoo Gieschler.— Eikä esimerkiksi taideaineita voi ottaa muutoin kuin itsenäisinä kursseina, Ahokas jatkaa.Martikan mielestä pakollisia kursseja on hyvin tarjolla, mutta soveltavia ja syventäviä kursseja ei.— Oppilaiden kurssitoiveita kyllä kuunnellaan, mutta jos ei ole rahaa niitä järjestää, niin sitten ei ole.— Ei sekään ole kiva, jos täytyy ottaa valinnaisiksi kursseja, jotka eivät kiinnosta, Matti Martikainen toteaa. Maakunnan lukioita Taavetin lukio57 oppilasta.Taavetin lukion aloitti tänä vuonna 24 oppilasta. Oppilaat tulevat pääsääntöisesti Luumäeltä.Lukion kurssivalikoima on laaja. Esimerkiksi kielivaihtoehtoina on venäjä, saksa, ranska, espanja ja italia, kertoo rehtori Jorma Uusiheimala.— Kurssimäärä on iso pienelle lukiolle, mutta pyrimme järjestämään opetusta pienilläkin ryhmillä.— Jos kunta pysyy itsenäisenä, lukio-opetuksella ei ole mitään hätää. Ikäluokat eivät paljon pienene. Savitaipaleen lukio84 oppilasta.Noin puolet savitaipalelaisnuorista valitsee lukion. Tänä vuonna tulijoita oli 29.— Tulevaisuus näyttää vakaalta. Vaikka ikäluokkien koot heilahtelevat omassa kunnassa, muualta tulevat tasoittavat niitä, kertoo rehtori Markku Tani.Kurssitarjontaa täydentävät koulun omat verkkokurssit sekä Otava-opiston Internetix-kurssit.— Pieni lukio ei pysty samanlaiseen kurssitarjontaan kuin isot, mutta verkkokursseilla voi täydentää opintoja lähes rajattomasti. Parikkalan lukio75 oppilasta.Parikkalan lukiossa aloitti syksyllä 18 opiskelijaa.— Nuoria ohjataan lukioon opinto-ohjauksella. Keskiarvo ei ole lukioon pääsyn peruste, vaan motivaatio, kertoo rehtori Riitta Lonka.Longan mukaan päättäjillä on vahva tahto pitää lukio Parikkalassa, vaikka ikäluokat pienenevät selvästi.Parikkalalla on ollut yhteistä video-opetusta Imatran ja Rautjärven lukioiden kanssa. Tänä vuonna oppilaat voivat valita verkkokursseja Isoverstas-palvelusta. Imatran yhteislukio450 oppilasta.Vuoksenniskan lukio yhdistyi syksyllä Imatran yhteislukioon. Rehtori Mika Strömbergin mielestä ratkaisu oli hyvä.— Ikäluokat pienenevät voimakkaasti ja alle 40 prosenttia ikäluokasta hakeutuu lukioon.— Teollisuusperinteet ja työläistausta ovat vahvoja vaikuttimia. Lukiostakin lähdetään pääosin ammatillisiin jatko-opintoihin.Rehtorin mukaan lukiolaisille pystytään tarjoamaan laaja kurssivalikoima.— Lukio on koko alueen kannalta tarpeellinen myös jatkossa. Rautjärven lukio 58 oppilasta.Rautjärven lukiossa aloitti 23 oppilasta.— Pieni koulu mahdollistaa yksilöllisen opetuksen, sanoo rehtori Ville HolopainenHuono puoli on se, että monet kurssit toteutuvat vain kerran vuodessa.— Olisi hyvä, jos oppilaat voisivat suunnitella opintojaan sen mukaan, mitä haluavat ja jaksavat. Nyt tahdin sanelee koulu, Holopainen toteaa.Rautjärvellä on päätetty uuden yhtenäiskoulun ja lukion rakentamisesta.