Riina Nokso-Koivisto
Kauniiden asioiden ympäröimä
Lappeenranta | Linnoitus hiljenee, mutta Jonna Aspela pitää putiikkinsa avoinna läpi vuoden.Ilman nuoruudessa tapahtunutta autokolaria artesaani Jonna Aspela ei varmaan olisi nyt tässä: omassa Nupputiikki-kaupassaan, jossa hän valmistaa koruja ja myy myös muiden nuorten käsityöläisten tuotteita. Opiskelin alun perin ammattikoulussa rakennusmaalariksi ja suunnitelmissani oli silloin, että kouluttautuisin vielä automeikkaajaksi. Kaikki muuttui, kun hän ajoi silloisen poikakaverinsa kanssa kolarin. Nuoren naisen selkä loukkaantui niin pahasti, ettei hän voinut enää jatkaa entisessä ammatissaan. Oli keksittävä jotain muuta. Isäpuoleni vinkkasi tuolloin käsi- ja taideteollisuuskoulusta, jonka hän arveli sopivan minulle. Vaikka en hakiessani oikein tiennyt mistä on kyse, huomasin pian olevani oikeassa paikassa. Olen aina tykännyt kaikenlaisesta näpertämisestä. Aspela ei koskaan kuvitellut ryhtyvänsä yrittäjäksi, mutta niin vain kävi. Ensin hän piti putiikkia Linnoituksen Majurskan talossa kolmen kaverinsa kanssa. Vuoden alusta hän on pyörittänyt yritystä yksin. Aspela suosii koruissaan ja muissa käsitöissään kierrätysmateriaaleja. Koru voi syntyä vanhasta kolikosta, lusikasta, vinyylilevystä tai vaikka silmälasien linsseistä, joista tehdyt korvakorut kehystävät parhaillaan artesaanin omia kasvoja. Nämä ovat lempikorvikseni, sillä näistä löytyy kuvat isovanhemmistani. Aspela ei viitsi väkertää montaa samanlaista tuotetta. Hän saa jatkuvasti uusia ideoita ja haluaa testata niitä heti käytännössä. Sen takia hän on sijoittanut työpöytänsä ja välineensä putiikkiin. Talvella täällä on hiljaista, joten ehdin hyvin työskennellä niin, että seuraavaksi kesäksi riittää myytävää. Niin kuin vanhemmat putiikinpitäjät ovat sanoneet, kesän myynnillä maksetaan talvenkin vuokrat. Aspelan asiakkaita ovat lähinnä yksilöllisiä ja ekologisia tuotteita arvostavat nuoret ja lapsiperheet. Sen sijaan venäläisiä asiakkaita on aika vähän. He ovat enemmän kiinnostuneita kultakoruista ja muista arvoesineistä. Koska putiikki on auki koko viikon, Aspelankin työviikko saattaa joskus venyä seitsenpäiväiseksi. Kahden alle kouluikäisen lapsen äidille se ei voi olla helppoa. Jos työ ei olisi niin mielekästä, en toki tällaista jaksaisi. Onneksi on kavereita ja hyviä työharjoittelijoita, joiden ansiosta saan välillä vapaapäivän. Tänä kesänä pidin jopa hieman lomaa. Itselleni riittää, että tulen tällä toimeen. Saan tehdä mitä haluan ja ympäröidä itseni kauniilla asioilla.Jonna Aspela31-vuotias kivi- ja korualan artesaani ja yrittäjäPerhe: mies, 6-vuotias Tuukka ja 5-vuotias TinjaAsuu Lappeenrannan Tirilässä
- Post author By
- Post date 20.8.2013