RAJAJOET
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vetämä vesiensuojeluhanke kaakkoisilla rajajoilla jatkuu. Mustajoen Rapattilan alueelle tai Soskuanjoelle kaivetaan elokuun aikana laskeutusaltaita, joilla veden virtaamisnopeutta hidastetaan. Näin kiintoaines vedessä laskeutuu pois, altaan pohjalle.
Suomen metsäkeskuksen metsäneuvojan Tiina Karjalaisen mukaan altaat ovat vain alkusysäys jokivesien puhdistumiselle.
Myös kuormituksen täytyy alueella vähentyä, altaat eivät yksinään riitä.
Metsäkeskus hakee kolmatta allaskohdetta. Kahdelle ensimmäiselle kohteelle on jo kilpailutettu toteutus.
Venäjän puolella Mustajokeen yhtyvä Soskuanjoki on osittain todella huonossa kunnossa. Näin arvioi Manu Vihtonen, projektikoordinaattori Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta.
-?Suikin myllyltä ylöspäin vesi seisoo ja se on melko pahoin rehevöitynyttä. Siellä täytyy tosiaan varoa, ettei uoma kasva umpeen, Vihtonen sanoo.
Soskuanjoki on kärsinyt useaan otteeseen sinne hulahtaneista jätevesistä. Pari vuotta sitten paikalliset asukkaat huomasivat, että Nuijamaantien varressa sijaitsevan Laplandia-marketin pienpuhdistamosta oli päässyt jätevettä jokeen.
Saimaan kanavan vartta kulkevaa jokea kuormittavat myös Konnunsuon turvetuotannon kuivatusvedet. Soskuanjoki laskee Suomenlahteen Viipurin liepeillä.
Kaakkois-Suomen rajajokien lohikalakanta on jokikunnostusten myötä kääntynyt nousuun, kerrotaan ELY-keskuksesta. Mustajoella taimenen poikasia löytyi koskialueilta, jotka ovat aiemmin olleet tyhjiä.
Soskuanjoella sen sijaan on havaittu merilohen lisääntymistä kymmenien vuosien tauon jälkeen. Kutusoraikot ovat vauhdittaneet kalojen pariutumista.
– Vaikuttaa siltä, että lohi
löytää kyllä paikalle, jos olosuhteet ovat kunnossa, Vihtonen sanoo.
Jokikunnostuksia on tehty yli kymmenellä koskialueella. Niitä jatketaan loppukesästä Soskuanjoella, jo kunnostettujen koskien yläpuolisilla alueilla. Tavoitteena on saada lohi ja taimen lisääntymään myös siellä.
RIFCI-projekti
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vetämä kolmivuotinen Suomen ja Venäjän välinen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on parantaa jokiluonnon tilaa ja säilyttää lohikalakannat.
Suomalaiset partnerit ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen metsäkeskus sekä Etelä-Karjalan kalatalouskeskus.
Venäjän puolella hanketta edistävät Biologists for Nature Conservation-järjestö, Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitos sekä Viipurin aluehallinto.
Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
Vaikuttaa siltä, että lohi löytää kyllä paikalle, jos olosuhteet ovat kunnossa.
Manu Vihtonen