Categories
Artikkelit

Jätevesien Saimaa, katastrofi imagolle

Saimaa | Mielikuva puhtaasta Saimaasta on vaarassa rikkoutua, jos jätevesien lasku vesistöön toteutuu.Matkailua myydään mielikuvien avulla. Jätevesien Saimaa -mielikuva on kaukana puhtoisesta ja raikkaasta brändistä, jonka avulla Suomea pyritään markkinoimaan.Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtajan Jaakko Lehtosen mielestä Lappeenrannan jätevesiratkaisu voi toteutuessaan vaikuttaa kielteisesti matkailijoiden mielikuviin Saimaasta.-Vaikka vesi puhdistettaisiin kaikkien määräysten mukaan, se voi silti vaikuttaa, jos syntyy käsitys, että likavedet lasketaan Saimaaseen.Kiinnostaako turistia matkakohteen jätevedet?Lehtosen mukaan kyllä. Etenkin nuoret ovat hänen mukaansa kasvavassa määrin ympäristötietoisia.-Tällaisten asioiden merkitys kasvaa koko ajan, varsinkin tulevaisuudessa.Lappeenrannan brändiin puhdas järvialue liittyy oleellisesti. Vihreys, luonnonläheisyys ja Saimaa ovat tärkeitä elementtejä kaupungin brändiviestinnässä.Lappeenrannan kaupungin markkinointiviestintäpäällikkö Mirka Rahman ei ota kantaa siihen, voisiko jätevesiratkaisulla olla toteutuessaan vaikutuksia alueen matkailuun.-Koen kuitenkin tärkeänä, että Saimaasta huolehditaan ja että voimme puhua puhtaasta Saimaasta niille, jotka täällä matkailevat tai tänne muuttavat.Lehtosen mukaan ratkaisulla voi olla käytännön vaikutuksia Saimaan vesistömatkailuun, joka saattaisi kärsiä Lappeenrannan lähialueilla. Matkailun edistämiskeskuksen tuoteasiantuntijan Liisa Renforsin mielestä Lappeenrannan mahdollinen jätevesiratkaisu voi herättää huomiota laajemminkin.-On paha, jos uutinen pääsee leviämään ulkomaille. Jotkut asiat ottavat tulta alleen harvinaisen helposti jopa kansainvälisesti. Esimerkin Renfors kertoo Suomen metsähakkuista, joista Saksan media on ollut kiinnostunut suurimpia lehtiä myöten.Wirma Lappeenrannan matkailun kehittämisen projektipäällikkö Panu Fabritius on eri linjoilla kuin Renfors. Hän uskoo, ettei tieto jätevesiratkaisusta toteutuessaan kantautuisi ulkomaille asti.-Luulen, että tämä on enemmänkin Lappeenrannan sisäistä keskustelua.Jätevesien purkupaikaksi ovat vaihtoehtoina Kaukaanselkä ja Keskisenselkä Pien-Saimaalla, Joutsenon edusta Suur-Saimaalla, Vuoksi sekä Rakkolanjoki.Suomi-brändin neljä C:täCredible: Luotettava, toimiva, turvallinen.Creative: Luova, niin taiteellisesti, tieteellisesti kuin teknisestikin.Contrasting: Positiivisesti vastakohtainen, esimerkiksi vuodenajat.Cool: Kaksi merkitystä: toisaalta trendikäs, nasta ja menevä, toisaalta raikas, viileä ja puhdas.Lähde: Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus


Categories
Artikkelit

Huoli vedestä painaa

Lappeenranta | Jätevesi-illassa korostui kaupunkilaisten huoli ja epäluulo. He haluavat parhaan mahdollisen puhdistamon ja lisää tutkimuksia.Herätkää, päättäjät, herätkää. Näin lopettaa puheenvuoronsa eräs Pien-Saimaan tilasta huolestunut henkilö, joka monen muun kanssa esitti mielipiteensä Lappeenrannan jätevesivaihtoehdoista.Tiistai-iltana pidetty yleisötilaisuus keräsi kaupungintalon valtuustosalin täyteen ihmisiä. Jätevesi-illassa esiteltiin ympäristövaikutusten arviointiohjelman YVA:n menettelyn kulkua sekä siinä olevia vaihtoehtoja jätevesien puhdistamo- ja purkupaikoiksi.-Mukava nähdä, että asia kiinnostaa, aloitti hankkeen projektipäällikkö, Pöyry Finlandin Lasse Rantala puheenvuoronsa.Asia tuntuu olevan kaupunkilaisille tärkeä, sillä keskustelu jatkui kiivaana reippaasti yliajalle.Jätevesivaihtoehdoista etenkin Pien-Saimaa huolestuttaa monia sen tyydyttävän tilan vuoksi.-Onko Pien-Saimaasta tarkoitus tehdä hapeton alue? kummastelee eräs yleisöstä.-Koska häiriöitä aivan varmasti sattuu, mitä sitten tehdään, kun vedet lasketaan Saimaaseen ja tulee iso häiriö? samainen mies jatkaa.Kristian Sahlstedt luottaa tekniikkaan. Pöyry Finlandin prosessiasiantuntija kertoo yleisölle, että sähkö- ja automaatiojärjestelmien kahdentaminen estäisi häiriöitä. Tehostetun jälkikäsittelyn avulla fosforipitoisuudetkin ovat mahdollista saada erittäin alhaisiksi.-Tavoitteena on päästä parempaan vedenlaatuun kuin normaalisti edellytetään, hän puolustaa.Kuulijat jäävät silti epäileväisiksi. Keskustelua herättävät muun muassa kalakannat, puhdistamojen keskittäminen ja se, miksi yliopistoa ei ole otettu mukaan kehittelyihin.Suurimpana huolenaiheena yleisö pitää lääkejäämien pääsemistä vesistöön. Tähän hankevastaava lupaa lisätutkimuksia tulevaisuudessa. Jo kerran korkeimmassa oikeudessa hylättyä Rakkolanjoen mukana oloa kummastellaan.-Vaihtoehto täytyy saada pois. Kaatuu kohta koko järvi! haapajärveläinen mies sanoo uhmakkaasti ja kerää puheenvuoronsa jälkeen taputukset.


Categories
Artikkelit

Kauppa voi peruuntua

Lappeenranta | Assi Group Oy:n mukaan Armilan funkkiskoulu voi palata kaupungille, ellei sopua asemakaavasta synny. Tykin asukasyhdistystä pelottaa kaavamuutoksen tuoma liikenteen määrä.Lappeenrannan tekninen lautakunta käsittelee tiistaina Armilan koulun asemakaavamuutosta. Alueen omistavan sijoitusyhtiö Assi Group Oy:n toimitusjohtaja Ossi Vilhu toivoo kaavamuutokselle nopeaa hyväksyntää.— Suunnitelmaa on nyt muokattu siihen suuntaan, mihin alueen asukkaat tahtovat. Tässä vaiheessa se vielä nippa nappa täyttää ne ehdot, jotka me voimme hyväksyä. Tämähän on ehdollinen kauppa. Jos se ei toteudu sillä tavalla, niin me vetäydymme kaupasta.Jos asemakaava hyväksytään, päätökseen tyytymättömillä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen. Valitusprosessi voi viedä pari vuotta.Vilhu haluaa ratkaisuja syksyn aikana.— Jos ratkaisut viivästyvät, niin sitten koulu jää kaupungille. Emme me tätä niin himoitse. Halusimme vain ratkaista yhden ongelman tuolla alueella mielestämme hyvällä tavalla, ja sellaisella tavalla jolle on kysyntää. Mutta emme me väkisin halua mitään vääntää. Suunnitelma on herättänyt laajaa vastustusta Tykin asuinalueen asukkaissa. Tykki-seuran varapuheenjohtajan Matti Taipaleen mukaan ongelmia aiheuttavat etenkin kaksi alueelle rakennettavaa kerrostaloa ja kiinteistön liikennejärjestelyt.Taipaleen mukaan Oppilaankadulle suunniteltu parkkihallin sisäänmeno tuo kapealle kadulle kohtuuttomasti liikennettä. Vaihtoehdoksi asukkaat ovat Vilhon tuella ehdottaneet, että halliin ajettaisiin Ratakadulta.Kaupunginarkkitehti Erkki Jouhkin mukaan vaihtoehto ei kuitenkaan ole teknisistä syistä mahdollinen.— Kyllä asukkaita on kuultu tässäkin asiassa. Silloin kun koulun tontti on myyty pari vuotta sitten, ostajan kanssa on sovittu, että hän saa käyttää tontin koko rakennusoikeuden. Tässä on nyt etsitty se ratkaisu, joka vähiten muuttaa ympäristöä.Taipale ei usko, että Tykki-seura valittaa asiasta, jos kaavamuutos menee läpi.— En usko että seurana lähdemme sille tielle. Pelkään vain, että on yksittäisiä ihmisiä tai ihmisten liittymiä, jotka tulevat siitä valittamaan. Ei ole kenenkään etu, jos siihen ei löydy kompromissia.Taipaleen mielestä vanha koulurakennus pitää saada mahdollisimman äkkiä saneerauksen alle, ettei se rapistu käsiin.Vilhu on samaa mieltä.— Jos asia etenee valituksilla, tämä hanke todennäköisesti hautautuu. Käy samalla tavalla kuin Hinkkasen talolle, talo alkaa rapistua. Emme me kanna koulusta sitten vastuuta. Koulusta palvelukäyttöönAssi Group Oy voitti Lappeenrannan kaupungin järjestämän tarjouskilpailun vuonna 1938 rakennetusta Armilan funkkiskoulusta.Keskustataajaman yleiskaavassa tontti on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi.Asemakaavamuutoksella tontin käyttötarkoitus muuttuisi asumisen, toimitilojen, hotellin, palveluasumisen tai vastaavan toiminnan alueeksi.Assi Group Oy on kaavaillut tontille seniorityyppisiä asuntoja ja koulurakennukseen hoiva- ja terveyspalveluja.





Categories
Artikkelit

Kouluissa kiristetään

Lappeenranta | Päättäjät olisivat jo valmiita karsimaan lukioita. Kouluruuasta ja opetusmateriaaleista ei enää haluta tinkiä. Katja RemsuLappeenrannassa tuskaillaan taas kasvatus- ja opetustoimen rahojen takia. Jo kesäkuun lopussa vuosibudjetti oli ylitetty 430 000 eurolla. Loppuvuonna ylityksen arvioidaan kasvavan 770 000 euroon. Eniten lisärahaa tarvitaan koulukyyteihin, noin 460 000 euroa.— Vaikea tähän on sanoa muuta yksiselitteistä syytä kuin yleinen hinnankehitys, hallintopäällikkö Mika Näykki toteaa.— Kasvatus- ja opetustoimen sopimuskuljetukset kilpailutetaan noin kolmen vuoden välein. Uudet sopimukset tulivat voimaan tämän vuoden alusta. Uudet hinnat ovat luonnollisesti vanhoja korkeammat.Suurimpana kasvu näkyy Joutsenon koulukuljetuksissa. Aikaisemmin koululaisia kuljetti kolme kaupungin pikkubussia, nyt kyytejä hoitavat yksityiset yrittäjät. Näin ollen hinnat eivät ole vertailukelpoisia.— Yksi selittävä tekijä Joutsenon kuljetuskustannusten nousuun on kuitenkin vastaanottokeskuksen siirtyminen Konnunsuolle. Lapsilla on nyt kouluun pitempi matka kuin aiemmin, laskee kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg.Koulukuljetukset kilpailutetaan kilometrihinnalla.Maanantain kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa etsittiin evästeitä sille, miten toimialan säästöjä ryhdytään hakemaan. Lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Pulli uskoo, että päättäjät ovat valmiita tekemään isoja päätöksiä. Yksi niistä on lukioverkon karsiminen.— Viime aikoina myös lukiolaisilta on tullut viestiä opetuksen laadun ja sisällön suhteen. Lukio-ikäisten ikäluokat pienenevät koko ajan. Tulijoista oli jo tänä vuonna pula. Ryhmäkokoja on jouduttu kasvattamaan ja kursseja karsimaan. Neljä lukiota on täällä selvästi liikaa.— Tosiasia joka tapauksessa on se, että pienistä paloista ei saada tarvittavia säästöjä aikaiseksi, vaikka kuinka yritettäisiin. Myös perusopetusjohtaja Mari Routti toivoo päättäjien tekevän lähiaikoina rohkeita rakenteellisia ratkaisuja.— Rakenteelliset muutokset kaikkein tehokkaimpia. Kouluverkon karsiminen antaisi enemmän liikkumavaraa perusopetukseen jatkossa.— Toki vaihtoehtona on perinteinen juustohöylämetodi esimerkiksi kouluruuasta ja kirjoista, mutta en usko, että se riittää. Joka vuosi on vähemmän höylättävää, Routti toteaa. Lappeenrannan koulukuljetukset Perusopetuksen koulukuljetusmenoihin on budjetoitu tälle vuodelle 2,1 miljoonaa euroa.Koulukuljetusten piirissä on 1 332 lasta. Linja-autoilla kulkee 715 ja takseilla 617 lasta.Sopimuskuljetusten reittikokonaisuuksia on 34.Linja-autoliikenteen osuus on noin 400 000 euroa.Sopimuskuljetusten (pikkubussit ja taksit) osuus noin 1,6 miljoonaa euroa.Kuljetusavustuksia maksetaan noin 55 000 euroa.Sopimuskaudella 2013—2015 koulukyydit maksavat kaupungille noin 5,5 miljoonaa euroa.Lähde: Lappeenrannan kaupunki


Categories
Artikkelit

Kauniiden asioiden ympäröimä

Lappeenranta | Linnoitus hiljenee, mutta Jonna Aspela pitää putiikkinsa avoinna läpi vuoden.Ilman nuoruudessa tapahtunutta autokolaria artesaani Jonna Aspela ei varmaan olisi nyt tässä: omassa Nupputiikki-kaupassaan, jossa hän valmistaa koruja ja myy myös muiden nuorten käsityöläisten tuotteita. — Opiskelin alun perin ammattikoulussa rakennusmaalariksi ja suunnitelmissani oli silloin, että kouluttautuisin vielä automeikkaajaksi. Kaikki muuttui, kun hän ajoi silloisen poikakaverinsa kanssa kolarin. Nuoren naisen selkä loukkaantui niin pahasti, ettei hän voinut enää jatkaa entisessä ammatissaan. Oli keksittävä jotain muuta. — Isäpuoleni vinkkasi tuolloin käsi- ja taideteollisuuskoulusta, jonka hän arveli sopivan minulle. — Vaikka en hakiessani oikein tiennyt mistä on kyse, huomasin pian olevani oikeassa paikassa. Olen aina tykännyt kaikenlaisesta näpertämisestä. Aspela ei koskaan kuvitellut ryhtyvänsä yrittäjäksi, mutta niin vain kävi. Ensin hän piti putiikkia Linnoituksen Majurskan talossa kolmen kaverinsa kanssa. Vuoden alusta hän on pyörittänyt yritystä yksin. Aspela suosii koruissaan ja muissa käsitöissään kierrätysmateriaaleja. Koru voi syntyä vanhasta kolikosta, lusikasta, vinyylilevystä tai vaikka silmälasien linsseistä, joista tehdyt korvakorut kehystävät parhaillaan artesaanin omia kasvoja. — Nämä ovat lempikorvikseni, sillä näistä löytyy kuvat isovanhemmistani. Aspela ei viitsi väkertää montaa samanlaista tuotetta. Hän saa jatkuvasti uusia ideoita ja haluaa testata niitä heti käytännössä. Sen takia hän on sijoittanut työpöytänsä ja välineensä putiikkiin. — Talvella täällä on hiljaista, joten ehdin hyvin työskennellä niin, että seuraavaksi kesäksi riittää myytävää. Niin kuin vanhemmat putiikinpitäjät ovat sanoneet, kesän myynnillä maksetaan talvenkin vuokrat. Aspelan asiakkaita ovat lähinnä yksilöllisiä ja ekologisia tuotteita arvostavat nuoret ja lapsiperheet. Sen sijaan venäläisiä asiakkaita on aika vähän.— He ovat enemmän kiinnostuneita kultakoruista ja muista arvoesineistä. Koska putiikki on auki koko viikon, Aspelankin työviikko saattaa joskus venyä seitsenpäiväiseksi. Kahden alle kouluikäisen lapsen äidille se ei voi olla helppoa. — Jos työ ei olisi niin mielekästä, en toki tällaista jaksaisi. Onneksi on kavereita ja hyviä työharjoittelijoita, joiden ansiosta saan välillä vapaapäivän. Tänä kesänä pidin jopa hieman lomaa.— Itselleni riittää, että tulen tällä toimeen. Saan tehdä mitä haluan ja ympäröidä itseni kauniilla asioilla.Jonna Aspela31-vuotias kivi- ja korualan artesaani ja yrittäjäPerhe: mies, 6-vuotias Tuukka ja 5-vuotias TinjaAsuu Lappeenrannan Tirilässä