Categories
Artikkelit

Kanavapolun opasteet rempallaan

Saimaan kanavan kulttuuripolkua saatetaan kävellä ensi kesänä uusien opasteiden viitoittamana. Tällä hetkellä Lappeenrannan Mustolan ja Mälkiän välillä kulkevan polun varrella on 14 kappaletta opastetauluja. Opasteet ovat kuitenkin jo kymmenen vuotta vanhoja, ja osa on mennyt huonoon kuntoon.-Pari taulua on hävinnyt myös ilkivallan vuoksi, kertoo Päivi Vattulainen Liikennevirastosta.Vattulaisen mukaan Liikennevirasto pyrkii uusimaan taulut, jos rahoitus järjestyy. Karttoja polulla on nyt vain alku- ja loppupäässä. Vattulainen kertoo, että polun varrella voisi tulevaisuudessa olla opasteiden mukana pieni kartta, jotta myös muuta reittiä polulle tulevat voivat paikantaa itsensä.Tarkkoja suunnitelmia opasteista ei ole vielä tehty, mutta Vattulainen arvioi, että lisääntyvän kävijämäärän vuoksi opasteiden tekstin olisi hyvä olla usealla kielellä. Nykyiset opasteet ovat suomeksi, ja englanninkieliset käännökset täytyy hakea Kanavamuseolta tai Mustolan kioskilta.Polun käyttäjämääriä ei tilastoida, mutta Vattulainen arvioi, että kävijät ovat lisääntyneet.


Categories
Artikkelit

Naakoille häätö ja liesi vaihtoon

Lappeenranta | Asuntopalvelu vastaa asukkaidensa huutoon. Vuokra-asuntojen kunnossapito on yhtiölle haaste.Muurahaisia vilistää pitkin lattioita, saunat ovat siivottomia, pyörävarastot täynnä romua. Lappeenrannan asuntopalvelun toimitusjohtaja Seppo Ylitalon mukaan palautetta tulee asukkailta lähes joka päivä.- Naakat. Niiden jätöksistä on talon avokäytävillä riesaa, sanoo Perillistenkadun asukas Timo Litmanen hetken emmittyään.Myös Ari Saavalainen, tekninen isännöitsijä, pitää Litmasen kotitalon avoimia luhtikäytäviä hankalina. Talvisin lumia saa olla jatkuvasti heittelemässä, etteivät kulkuväylät tukkeudu.Perillistenkadulla tehdään kuulemma lähivuosina peruskorjaus. Myös avokäytävät lasitetaan.Muutakin peruskorjattavaa löytyy. Toimitusjohtaja kysyy Litmaselta hänen asuntonsa numeroa. Ylitalo on juuri huomannut keittiön lieden olevan surkeassa kunnossa. Se pitää kuulemma vaihtaa. Litmanen on hyvillään.Asuntopalvelu purkaa parhaillaan suurta vyyhtiä. Lappeenrannassa asunnot eivät ole tyhjillään. Niiden hoitaminen sen sijaan on iso haaste.Ylitalo kertoo ongelmien syntyneen osin siksi, että saman talon puhtaanapidosta ja huoltotöistä on vastannut kaksi yritystä.- Siivooja saattoi jättää roskat pihalta keräämättä, koska se oli kilpailijan valtakuntaa.Jatkossa sama yritys hoitaa huoltotyöt ja siivouksen. Asuntopalvelu kilpailutti keväällä kiinteistöhuoltofirmansa. Samalla tarkistettiin hoito- ja siivousohjelma, joka vaati uudistuksia.Talojen huollosta vastaavat yhä kolme yritystä. Niiden toimialueet vaihtuvat keskenään kilpailutuksen perusteella. Ylitalo arvelee, että uusi aluejako auttaa näkemään kunkin talon ongelmat tuorein silmin.Kiinteistönhuoltoyritykset aloittavat uusilla alueillaan syyskuun alussa. Saavalainen veikkaa, että kuukaudessa kaikki talokohteet on kierretty ja niiden epäkohdat selvitetty.Epäkohdista puheen ollen, Litmanen keksii jälleen yhden. Moite tulee Perillistenkadun talon ylikuumentuvasta saunasta.Litmasen mukaan ”mummotalon” asukkaat eivät kestä saunan sadan asteen lämpötilaa. Toimitusjohtaja lupaa, että lämmönsäätely korjataan.Kaikki asiat eivät ole pielessä. Rollaattorilla on kuulemma helppo liikkua, sillä hissi pelaa hyvin ja on tilava, arvioi asukas Jaakko Kylliäinen.Litmasen mielestä piha lumitöineen on hoidettu hienosti. Hän kuitenkin rohkenee lausua toimitusjohtajalle vielä yhden ehdotuksen. Kylmiölle olisi tilausta, ettei tarvitsisi naapurin kellariin viedä mehuja.Siivooja saattoi jättää roskat pihalta keräämättä, koska se oli kilpailijan valtakuntaa.Seppo YlitaloLappeenrannan asuntopalveluLappeenrannan asuntopalvelu omistaa 5000 vuokra-asuntoa eri puolilla Lappeenrantaa. Niissä asuu 8000 asukasta.Asunnoista 4500 ovat tavallisia vuokra-asuntoja. Palveluasuntoja on kaikkiaan 500. Osa on erikseen senioreille suunnattuja.Talojen kiinteistönhuollosta ja siivouksesta vastaavat kolme yritystä: ISS palvelut, Lassila & Tikanoja ja Kiinteistöhuolto Lyijynen.



Categories
Artikkelit

Tuoreus ja puhtaus kiinnostavat

Lemi | Lähiruoan ystäville maistuvat niin paikalliset perunat, herneet kuin jauhotkin.Lähiruoka kuuluu olennaisena osana markkinoille ja toreille. Myös Lemin lauantaisilla maalaismarkkinoilla monenlaista syötävää myyvät kojut keräävät asiakasjonoja.Veikko Peuhkuri on myymässä sukutilansa tuotteita. Nykyisin tila on jo siirtynyt hänen pojalleen, joka on myymässä Lappeenrannan torilla.Sairalan kylällä sijaitseva tila tuottaa ostettavaksi esimerkiksi kaalia, porkkanoita, sipulia ja palsternakkaa. Peuhkuri suosii lähiruokaa, koska se ei pääse vanhenemaan tukussa seistessä.Kojulla asioiva Lea Lyijynen ostaa ympäri vuoden lähiruokaa. Torille hän poikkeaa säännöllisesti kesäaikaan.-Syksy on ihanaa aikaa, kun kaikki on niin tuoretta ja puhdasta.Aune Talka on myynyt oman pellon tuotteita jo 55 vuotta. Noin 15 vuotta sitten hän alkoi myydä myös jauhoja. Talkan pojat kasvattavat viittä eri viljaa, jotka käydään jauhamassa lähimyllyssä jauhoiksi.-Välillä jauhoja menee hyvin, välillä huonosti, Talka nauraa.Talka pitää itseään sen verran vanhan kansan ihmisenä, että hän haluaa syödä sitä, mitä pelto tarjoaa.Myös Sanna Varikselle on jäänyt lapsuudesta tapa suosia lähiruokaa. Hän ostaa usein paikallisia jauhoja, munia ja perunoita. Hän haluaisi tukea laadukkaana pitämäänsä lähiruokaa enemmän.-Nykyään lähiruokaa tunnutaan pitävän itsestäänselvyytenä. Uskon, että arvostus nousee.




Categories
Artikkelit

Iltapäiväkerhoihin joutuu jonottamaan

Lappeenranta | Koululaisten iltapäivätoimintaan ilmoitetaan vuosi vuodelta enemmän lapsia. Toiminnan järjestäjiä ei tänä vuonna ollut riittävästi.Kaikki lapset eivät ole saaneet paikkaa koululaisten iltapäivätoiminnasta Lappeenrannassa. Aihetta huoleen ei ole, sillä jokaiselle pyritään järjestämään paikka muutaman kuukauden sisällä, vakuuttaa iltapäivätoiminnan koordinaattori Tuija Puhakainen.-Elämäntilanteet muuttuvat. Joku lapsi ei tarvitsekaan kerhotoimintaa, joten hänen paikkansa vapautuu muille.Tällä hetkellä ilman paikkaa on 27 lasta. Heistä osa jonottaa Kesämäen koulun ryhmään, vaikka Kesämäen seurakunnan ryhmässä olisi heille tilaa. Todellinen jonotilanne on siis 17 lasta.Kesämäen lisäksi pisin jono on Skinnarilan ryhmään. Lauritsalan koulussa oli vielä alkuviikosta jonoa, mutta nyt kaikki lapset on saatu sijoitettua kerhoihin.-Rehtorit ja iltapäivätoiminnan ohjaajat joustavat ja tekevät kaikkensa, jotta halukkaat pääsisivät toimintaan mukaan, Puhakainen kiittelee.Tänä vuonna koululaisten iltapäivätoiminnassa on sijoitettuna 685 lasta. Lasten määrä on kasvanut vuosien varrella, sillä vuonna 2011 heitä oli sata vähemmän.Iltapäivätoiminnan virallinen hakuaika päättyy huhtikuussa. Kaikki hakuaikana hakeneet lapset saivat paikan iltapäivätoiminnasta. Hakemuksia voi lähettää netin kautta myöhemminkin.Vuosi sitten hakuajan ulkopuolella tuli 40 hakemusta. Lopulta iltapäiväkerhoissa hyöri viime lokakuussa 615 lasta, eikä jonoakaan enää ollut.-Vanhemmat näkevät tärkeänä turvallisen iltapäivän, joten kerhot kiinnostavat, Puhakainen kertoo.Lapsimäärän kasvaminen tuo haasteita myös iltapäivätoimintaan. Puhakainen selittää, että tilat käyvät pieniksi ja koulutkin ovat aika täynnä.Kaikissa kouluissa ei järjestetä iltapäivätoimintaa automaattisesti, sillä niissä ei ole valmista palveluntuottajaa eli kerhon vetäjää. Jos halukkaita kerholaisia ilmoittautuu 12, järjestetään kerho, mikäli siihen saadaan ulkopuolinen palveluntuottaja.Tänä vuonna hakijoita ei ollut riittävästi toiminnan järjestämiseksi. Ylämaan ja Kasukkalan alueella lapset pääsevät iltapäivähoitoon päivähoidon puolelle.Kaikkiaan Lappeenrannan kouluissa järjestetään iltapäivätoimintaa 23 eri ryhmässä 1.-2. luokkalaisille. Niitä pitävät koulujen oman toiminnan lisäksi esimerkiksi seurakunta ja Itä-Suomen koulu.


Categories
Artikkelit

Hyvä asuinpaikka kaupunkien katveessa

Joutseno | Millaista on asua Joutsenossa, entisessä kaupungissa Lappeenrannan ja Imatran välillä? Sitä selvitettiin torilla Joutseno-päivillä.Joutsenossa on mainiot ulkoilumaastot ja rauhallista, mutta huonosti palveluita. Siinä on tiivistetysti sanoma, joka paikallisten puheista välittyy.Pitkän ajan joutsenolaiset kertoivat torstaina torilla, millaista elämää Lappeenrannan Joutsenossa eletään.”Tämähän on paras paikka asua.” Pekka Pulkkinen yli 40 vuotta JoutsenossaVapaa-ajanviettotapoja alueella riittää. Torilla kehuja satelee hiihtoladuille ja Hinkanrannan saunalle. Finnairin entistä lentokonemekaanikkoa Matti Särkiojaa lämmittää oma lennokkikenttä.— Täältä on lyhyt matka Imatralle ja Lappeenrantaan, jos on auto, mutta julkisilla liikkuvan on vähän hankala asua, Marttojen kahviteltan myyjä Tuulikki Lankinen sanoo.Kulttuuripalveluita pitää lähteä hakemaan autolla, mutta sienestämään ja marjastamaan pääsee kotiovelta.Lakkautetun Konnunsuon vankilan vartija ja nykyisin palokunnassa työskentelevä Pekka Pulkkinen tuntee kotiseutunsa hyvin.— Siihen asti, kun oli Joutsenon kaupunki, tämä oli hiton hyvä paikka asua. Lääkäriin pääsi aina, hän kehuu.”Moni asia on vaikeutunut ja pitkittynyt.” Sinikka MutikainenVuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen palvelut ovat monen mielestä vähentyneet ja vaikeutuneet.— Sitä ei osaa sanoa, että jos Joutseno olisi kunta, mikä veroäyri olisi. Mutta mutkattomuus on mennyttä, Lankinen toteaa.Matti Särkioja valittelee, että Joutseno jäi katvealueelle.— Kun oli pieni yhteisö, puhallettiin enemmän samaan hiileen.— Saa nähdä, miten teiden auraukset hoituvat ensi talvena, kun entinen tekninen varikko vietiin pois, Pulkkinen pohtii uusimpia muutoksia.Erikoisliikkeitä kaipaa moni.— Jos saisi vaikka kengät täältä, sanoo Hilkka Luomanperä.— Aina pitää mennä Lappeenrantaan, jos jotain tarvitsee.Siellä Luomanperä kertoo käyvänsä vain pakosta.”Ehkä nuorena ajatteli, kun pääsi pääkaupunkiseudulle, että se on hienoa. Hyvin nopeasti se karisee.” Matti Särkioja 24 vuotta JoutsenossaTorstaina puolenpäivän aikaan torilla ei näy yhtään nuorta, vain pari lasta.— Nuoret hakeutuvat mielellään kaupunkiin. Tämä ei ole niin ”must” paikka, Tuulikki Lankinen sanoo.— Aika paljon myös eläkeläisiä lähtee Lappeenrantaan helpompaa elämää hakemaan.Sen sijaan lapsiperheitä Joutsenoon houkuttelee Lankisen mukaan väljyys ja edullisuus. Itse hän viihtyy alueella, jossa ystävät asuvat lähellä.— Silläkin on merkitystä. Jos on pienempi paikka, helpommin tulee ystäväpiiri.


Categories
Artikkelit

Kaukaan sahan jalostus lähtee länteen

LAPPEENRANTA | Jalostetuotanto Kaukaan sahalla on tullut tiensä päähän. UPM teki kaupat Lännen Painepuu Oy:n kanssa.Höylättyjen ja painekyllästettyjen puutuotteiden valmistus Lappeenrannan Kaukaan sahalla päättyy. Tuotantolaitteet siirretään pois Kaukaan jalostetehtaalta vuoden loppuun mennessä.Muutoksen takana on keskiviikkona solmittu kauppasopimus. UPM myy Kaukaan sahan jalostetoiminnan Lännen Painepuu-nimiselle yhtiölle.Kaukaan sahan muu toiminta ei ole kaupan.- Ei, ei missään tapauksessa, Kaukaan sahanjohtaja Lauri Kunnas vakuuttaa.Hän lupaa UPM Kaukaan säilyttävän paikkansa yhtenä maamme merkittävimmistä sahoista.Kaukaan jalostetehtaan kaikki 11 työntekijää jatkavat UPM:n sahan palveluksessa, vanhoina työntekijöinä. He siirtyvät eri tuotantolinjoille tai lajitteluun.Pääluottamusmies Kauko Jurvanen kertoo painekyllästäjien siirtyvän uusiin tehtäviinsä jo tämän viikon aikana, muut 2-4 viikon sisällä.- Päivävuorolainen joutuu opettelemaan kolmivuorotyön uuden elämänrytmin, toteaa Jurvanen.Kunnas kehottaa katsomaan tulevaisuuteen. Hän on hyvillään siitä, että kaikille riitti töitä. Sahanjohtaja myöntää silti kaupan tulleen työntekijöille yllätyksenä.Jalosteista luopuminen ei aiheuta taloudellista vahinkoa Kaukaan sahalle. Näin vannoo Kunnas. Hän perustelee arviotaan sillä, että kyseessä on vain pieni osa koko sahan toimintaa.- Lähellä nollaa. Ykkösprosenteista voidaan puhua, jos lukuja halutaan käyttää.Kaukaan sahan vuosituotanto on noin 500 000 kuutiota. Siitä noin 75 prosenttia kulkeutuu ulkomaille, pääosin Eurooppaan. Valtaosa viennistä kaupan jälkeen on käsittelemätöntä lautaa ja lankkua.Lännen Painepuu OyTeollisen puun painekyllästykseen erikoistunut yhtiö, jonka tuotantolaitokset sijaitsevat Porissa ja Parkanossa.Lännen Painepuun toimitusjohtaja on Matti Häkkinen. Yhtiön vuosikapasiteetti on 180 000 m3.Yhtiö on osa metsäteollisuuden Kuusisto Group-konsernia.