Categories
Artikkelit

Paluu puolen vuosisadan taa

Nuijamaa | Kotipaikka säilyy samana, vaikka sodat karkottaisivat muutaman kerran.Anna-Tuulia HautalaNuijamaa-päivän teemana oli tänä vuonna 50 vuotta sitten pidetty maatalousnäyttely. Näyttelyn muistoksi Nuijamaan koulun pihalle oli sunnuntaina tuotu vanhoja maatalouskoneita. Yksi traktori oli ollut taannoisessa näyttelyssä.Koulun sisätiloissa saattoi tutkiskella esillä olleita käsitöitä tai katsoa videota ja kuvia maatalousnäyttelystä. Niiden joukkoon mieli myös Mikko Paavoseppä.-En muista, kävinkö maatalousnäyttelyssä. Menen tutkimaan, josko löytyisin kuvista, mies nauraa.Aiemmin Paavoseppä ei ole käynyt Nuijamaa-päivillä. Hän kuitenkin pitää itseään hyvin nuijamaalaisena. Paikalle on vetänyt myös tuttujen näkeminen.Rapattilan kotieläinpiha oli tuonut näytille lampaita, vuohen ja kissan. Lampaat kiinnostavat lappeenrantalaisia Otto, Oliver ja Oona Kupiaista. Heidän mummonsa Sirkka Jukkala oli aikanaan maatalousnäyttelyssä.-Äidillä oli siellä lehmäkin. Tahtoisin ostaa näyttelystä tehdyn dvd:n, Jukkala kertoo.Kupiaiset eivät tienneet Nuijamaa-päivän annista. Mökiltä Rapattilasta juhliin oli lyhyt matka.-Kiinnostaa tuo sisä, Otto kertoo ja osoittaa koulua. Porukka lähtee jatkamaan matkaansa.Koulun sisällä esitteli Matti Kuokka keksintöjään. Kuokka on saanut muutaman patentinkin ideoistaan, joista yksi liittyy niittosilppurin ohjaukseen.-Kävin aikoinaan maatalousnäyttelyssä. Siellä minulla ei ollut mitään esiteltävänä, joten nyt toin jotain, Kuokka kertoo.Kuokka esittelee seinälle ripustettuja kuvia ja lehtileikkeitä, jotka kertovat hänen nuoruudessaan rakentamista koneista. Esimerkiksi traktorin kourakuormaaja on edelleen olemassa.-Kai minut ajoi keksimään jonkinlainen laiskuus. Ei jaksanut lapiota käyttää, Kuokka selittää.Nuijamaalla Kuokka on asunut koko ikänsä. Kolmesti hän tosin on joutunut evakkoon, kun itänaapuri alkoi rähistä. Takaisin hänet sai tulemaan oma tila.-Kuka kotoa viitsisi lähteä, Kuokka miettii.Maatalousnäyttely valtava ponnistusNuijamaa-päivän teemana oli viime vuonna Saimaan kanava, tänä vuonna 50 vuotta sitten järjestetty maatalousnäyttely. Näyttelystä on digitoitu kaitafilmi yhdessä Etelä-Karjalan museon kanssa.Historioitsija Mervi Kansosen mukaan vuoden 1963 maatalousnäyttely oli hirveän suuri ponnistus Nuijamaalle.-Kaikki pitäjän asukkaat olivat töissä. Nuoret myivät lippuja, naiset tekivät käsitöitä ja miehet puutöitä.Marko Tikan Nuijamaan historiaa käsittelevän kirjan mukaan näyttelyssä vieraili 13?000 henkeä. Pienelle kirkonkylälle väkimäärä oli valtava. Samalla Nuijamaan maataloutta varten saatiin rahaa, ja koko pitäjän kehitys lähti eteenpäin. Päivän yhteydessä omaa toimintaansa juhlisti myös 100-vuotias maamiesseura, jonka historiassa maatalousnäyttely on yksi merkkipaalu.


Categories
Artikkelit

ötryt halusivat perinteiset häät (Otsikko hukassa)

Pötryt halusivatperinteiset häät Pötryt halusivatperinteiset häät Avioliitto | Joka toinen pari vihitään avioliittoon jossain muualla kuin evankelis-luterilaisessa kirkossa. Edgar Elgarin juhlamarssi saattelee Päivi-Linnea Parviaisen ja Tapio Pötryn Lappeen Marian kirkon alttarille. Pariskunnan avioliittoon vihkimistä juhlisti lauantaina 70 häävierasta.-Ainahan kannattaa juhlia kunnolla, kerrankin saa kaikki kaverit tänne, Pötry sanoo. Neljä vuotta sitten toisensa tavannut pari kertoo, […]


Categories
Artikkelit

Kaukaan kioski ravipelien ykkönen

Lappeenranta | Toto-pelaajat ovat siirtyneet raviradoilta tv:n ja internetin pariin. Suomen suosituin pelipaikka löytyy Kaukaalta.Elina KirvesniemiKaukaan R-Kioski myy tällä hetkellä eniten ravipelejä koko Suomessa. Viime vuonna lappeenrantalainen kioski sijoittui kolmanneksi kaikista Toto-pelipaikoista. R-Kioskeista se oli silloinkin ykkössijalla.Ravien pelimyynti siirtyi radoilta aluksi kuppiloihin ja kioskeihin, myöhemmin nettiin. Kaukaan R-Kioski kuitenkin pitää pintansa.-Parkki on taas niin täynnä raviukkojen autoja, ettei mahdu paikalle, kuvaa lappeenrantalainen Pertti Myyryläinen erään asiakkaan kommentoineen kioskin pihaa.Myyryläinen on käynyt Kaukaan R-Kioskilla vuosikymmenten ajan. Pelikupongit täyttyvät päivittäin.Kilpailuja käydään lähes joka päivä, vuodessa yli 560 kertaa. Nyt käynnissä on keskipäivän lounasravit. Kioskin nurkassa riittää väkeä.-Täällä käy tuttua, hyvää porukkaa. Lähtöohjelmat ja lehdet ovat aina saatavilla, kehuu raviharrastaja Jouni Markoff.Hänelle on tärkeää, että pelipaikassa on asiantuntevaa henkilökuntaa.-Kaikissa paikoissa pelilapun virheitä ei kassalla huomata, kertoo kioskille saapunut Ensio Perälä.Hän on harrastanut ravipelejä jo 25 vuoden ajan. Lounasraveja seuraavan porukan mielestä raviurheilu vaatii perehtymistä, peliälyä ja muistia. Aina voittokaan ei ole tärkeintä.-Tuttua hevosta on joka kerta mukava seurata, Markoff sanoo.Hän kertoo, että paikalla käy paljon kiinnostuneita vain katsomassa raveja.R-Kioski Kaukaan kauppias Jussi Silvennoinen on tyytyväinen kioskin pelimenestykseen.-Tätä tavoiteltiinkin, erityiskunnia asiakkaille. Toto-myynti on erittäin tärkeä tukijalka kioskille.Kolme vuotta kauppiaana toiminut Silvennoinen kertoo, että usein kioskilla käy eniten pelaajia iltaravien aikaan, kello kuudesta eteenpäin.Raveja itsekin seuraava Silvennoinen omistaa osuuden viisivuotiaasta tammasta. Ärrä-tallin hevonen Blue Night Angel juoksi ensimmäisen starttinsa tällä viikolla.-Siitä kuullaan vielä. Erittäin hyvä hevonen, Silvennoinen kehuu.



Categories
Artikkelit

Lyseossa on vanhaa ja uutta

Vanhat boordit ja tiilirakenteet muistuttavat uudistetun koulun historiasta.Rehtori Mika Luukkonen astelee tyytyväisenä peruskorjatussa Lyseon lukiossa Lappeenrannassa. Torstaina koululla hääräsi vielä kymmeniä rakennusmiehiä. Kaiken pitäisi olla valmista, kun koulut alkavat.— Joka kerta, kun tulee sisään, alkaa hymyilyttää, Luukkonen iloitsee.Rakennuttajainsinööri Mika Sutinen muistuttaa ajoista, kun sisäilmaongelmat vaivasivat talossa.— Silloin ei hymyilyttänyt, kun oppilaat oireilivat ja ei löytynyt väistötiloja eikä rahoitusta.Nyt vuonna 1897 valmistunut lukiorakennus on kuin uusi. Koko talotekniikka on uusittu ja sisätilat kunnostettu. Kolme hissiä tekevät tiloista esteettömät, ja luokkien pakotiet parantavat turvallisuutta. Kaikki eloperäinen aines purettiin, jotta sisäilmaongelmista päästäisiin eroon.— Tässä on pelattu varman päälle, Sutinen toteaa.Ulkoapäin rakennus näyttää samalta kuin ennen, koska tiilimuuraus on lähes entisensä. Palautetut kaari-ikkunat muistuttavat vanhoista ajoista. Uusittu ilmastointi vaati katolle kaksi isoa pömpeliä, jotka näkyvät etenkin Koulukadun suunnalta.Juuri ilmanvaihtokanavien teko oli pääsuunnittelija Seija Nuutinen-Kuikan mielestä vaikeinta.— Haasteellisinta olivat historialliset vaatimukset: putket eivät saa näkyä.Talon menneisyys sen sijaan saa. Vanhoja boordeja on palautettu ja tiilirakenteita jätetty esille. Rappujen seinillä on 1900-luvun alun oranssia.— Täällä on käyty kamppailua nykyaikaisen ja vanhan välillä, Nuutinen-Kuikka sanoo.Nykyaikaa edustavat luokkien tekniikka ja seiniä kiertävät pistorasiarivit. Valot syttyvät, kun joku tulee luokkaan, ja himmenevät kirkkaalla säällä.Opiskelu- ja taukotiloja on tuotu käytäville.— Yhä enemmän on pyritty siihen, että oppilaat tulevat pois luokista, Luukkonen sanoo.


Categories
Artikkelit

Suurvoitto vie SaiPaa kohti parempaa

Lappeenranta | Liiga-SaiPa Oy teki huipputuloksen viime kaudella. Seura ei halua haihatella, vaan kehittää toimintaansa kaikilla osa-alueilla.Liiga-SaiPa Oy järisyttää kotimaista ammattilaisurheilukenttää historiansa suurimmalla jättipotilla. Lappeenrantalaisseuran päättyneen tilikauden tulos nousi 743 000 euroon. Liikevaihto kasvoi lähes miljoonalla eurolla 4,8 miljoonaan.SaiPan toiminnan kulmakivet eli ravintolatulot, lipputulot ja yhteistyösopimusten tulot kasvoivat kukin vähintään 15 prosenttia edellisvuodesta. Yleisökeskiarvo 3?873 oli lähes 400 yli budjetoidun.- Iso asia tässä on se, että joukkueemme pelasi pitkiä jaksoja hienoa lätkää. Se sytytti yleisön. Saimme aika hyvän meiningin tälle alueelle ja ympärillemme, SaiPan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi toteaa.- Ilman sitä olisi aika paljon haastavampaa pyörittää tätä hommaa kannattavasti.SaiPa sai myös historiansa suurimman siirtokorvauksen, kun maalivahti Jani Nieminen siirtyi tammikuussa KHL:n rahaseuraan Ak Bars Kazaniin.Yhtiö olisi ylittänyt tulostavoitteensa, 174 000 euroa, ilman Niemisen myyntiäkin.- Se kauppa ei selitä tuloksesta kuin selvästi alle puolet, Kallioniemi sanoo.SaiPa löytää suurvoitolleen käyttöä monella rintamalla. Tulevan kauden pelaajabudjetti nousee 200?000 eurolla 1,55 miljoonaan euroon. Lisäksi seura on remontoinut jäähallin tiloja ja avaa Kisapuistoon uuden ravintolan.4,6 miljoonan euron budjettitavoitteen pohjana on pyrkimys 3 700 katsojan ottelukeskiarvoon.- Emme usko, että pystyisimme tekemään jotain ihmeellisiä gepardinloikkia satsaamalla yhteen osa-alueeseen lyhytjänteisesti kamalan paljon.Velkojaan seura lyhensi viime tilikaudella muhkeat 400 000 euroa. Pitkäaikaista vierasta pääomaa on jäljellä 378 000 euroa, lyhytaikaista vähän yli 900 000 euroa. – Alamme näyttää yrityksenä siltä, että tätä toimintaa voi tehdä ihan fiksulla tavalla.Samaan hengenvetoon Kallioniemi toteaa jääkiekkobisneksen olevan äärimmäisen riskialtista.- Se on ihan sama mitä toimitusjohtaja tässä keulii. On niin monta asiaa, jotka voivat mennä huonosti hyvistä päätöksistä ja kovasta tsempistä riippumatta.- Meidän täytyy pitää tiukka kulukuri. Meillä ei ole paljon varaa hölmöillä.Meidän täytyy pitää tiukka kulukuri. Meillä ei ole paljon varaa hölmöillä.Riku Kallioniemi