Haapajärvi koheni uimakuntoon

Lappeenranta. Kunnostus ja kuiva kesä kirkastivat vettä. Uudelleen liettymisen vaara on suuri.

Seija Hackman

Lappeenrannan Haapajärven kunnostustoimet vaikuttavat purreen ainakin jonkin verran. Syyskuun alun kesäkeleillä järveen olisi voinut pitkästä aikaa molskahtaa vaikka uimaan.

-Aiempiin kesiin verrattuna parannus on selvä, Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Pena Saukkonen sanoo.

Vesiensuojeluyhdistys otti näytteet järvestä vasta 2. syyskuuta, koska kelit pysyivät kesäisinä. Vedessä mitattiin fosforia 120 mikrogrammaa litrassa, kun fosforipitoisuus on aiemmin ollut yli 200 mikrogrammaa litrassa.

-Hygieniabakteereita ei ollut lainkaan ja sinileviäkin vain vähän. Sameus oli pienempää ja kaikin puolin arvot olivat paremmat, Saukkonen kertoo.

Aiemmin järvi on kesäisin ollut täynnä sinilevää, ja kolibakteereita on havaittu ajoittain.

Rakkolanjoessa Haapajärven alapuolella ero entiseen oli Saukkosen mukaan vieläkin suurempi kuin järvessä.

Haapajärvi on silti edelleen hyvin rehevä. Esimerkiksi Pien-Saimaassa fosforipitoisuudet ovat 20 mikrogramman luokkaa ja toisessa hyvin rehevänä tunnetussa pikkujärvessä, Suokumaanjärvessä, vain 56 mikrogrammaa.

Vedenlaatu Haapajärvellä jää edelleen luokkaan välttävä tai huono. Rakkolanjoella järven alapuolella vedenlaatu ylsi luokkaan tyydyttävä tai välttävä.

Saukkosen mukaan on vaikea sanoa, kuinka suuri osuus kunnostustoimilla on järven tilaan. Järvelle teki hyvää myös kuiva kesä, joka vähensi hajakuormaa.

Tehokalastuksen ansiosta pohjan mylläys on vähentynyt, mikä vaikuttaa myös fosforipitoisuuteen.

Fosforit ovat silti yhä vaarallisen korkealla. Fosfori lisää levien kasvua, ja levät vajoavat pohjaan.

-Järvi voi lähteä uudelleen liettymään, vaikka jätevesikuormaakaan ei tulisi. Ja sitähän tulee, samoin kuin hajakuormitusta, Saukkonen pohtii.

Velvoitekunnostus

Lappeenranta sai vuoden 2001 jätevesiluvassa velvoitteen kunnostaa Haapajärvi ja Rakkolanjoki.

Kunnostuskuivatukseen päädyttiin ensi kertaa Suomessa näin suuressa järvessä. Järvi tyhjennettiin kesällä 2012, jolloin kesän sateisuus vaikeutti työtä.

Työn tilasi Lappeenrannan Energiaverkot Oy. Suunnitelmat laati Pöyry Finland Oy Oulu. Pääurakasta vastasi Destia.

Kuivatuksen hinta on noussut 2,2 miljoonasta yli kolmeen miljoonaan euroon.

Lisäveden johtamisen kustannusarvio on noussut kolmesta miljoonasta eurosta 3,5-4 miljoonaan euroon.

Kirjoittaja:
Seija Hackman