Categories
Artikkelit

Pii matkassa pohjoiseen

Lappeenranta. Piikiven jalostus kertoo muinaisasutuksen verkostoista. Joutsenon Kuurmanpohjan asukkailla oli 10?700 vuotta sitten suhteet etelään ja itään.

Leena Sallinen

Piikiven jalostus käyttöesineiksi oli Etelä-Karjalan ensimmäisten asukkaiden huipputeknologiaa. Se oli käytössä Joutsenon Kuurmanpohjassa 10?700 vuotta sitten, osoittavat alueen arkeologiset kaivaukset.

-Viron Pullista on löydetty samanikäisiä ja samantyyppisiä esineitä ja samanlaista piitä, kertoi arkeologi Tapani Rostedt eilen Etelä-Karjalan esihistoriaa valottaneessa seminaarissa Lappeenrannassa.

Seminaarissa haettiin vastausta kysymykseen, mistä me eteläkarjalaiset tulemme.

Rostedtin piikiven työstöön pohjaava vastaus laajeni Viroa ulommas.

-Liettuan Kundan alueen aineistossa on samankaltaisuutta ja myös Valko-Venäjällä ja Venäjällä on käytetty samankaltaisia tekniikoita kuin Kuurmanpohjassa.

Rostedt arvioi, että jossain Valko-Venäjän ja Venäjän seudulla oli ydinalue, josta porukkaa alkoi vähitellen siirtyä pohjoiseen.

-Syynä oli ehkä sota tai luonnonkatastrofi.

Pohjoiseen päin ihmiset hakeutuivat mannerjään alta vapautuneille neitseellisille riistamaille.

Suomeen ja Kuurmanpohjaan uudisasukkaat toivat piin mukanaan, sillä sitä ei esiinny Suomessa. Rostedtin mukaan piivarantoja kuitenkin ilmeisesti täydennettiin, ja kauppaa tai tavaranvaihtoa käytiin sekä etelään että itään.

Se voidaan päätellä piilaadusta, joka on idässä erilaista kuin etelässä. Kuurmanpohjan Saarenojan asuinpaikalta on löydetty molempia laatuja.

Vähitellen paikan asukkaiden piivarannot kuitenkin ehtyivät ja korvaavaksi materiaaliksi tuli paikallinen kvartsi. Sitä on Rostedtin mukaan runsaat puolet Saarenojan noin 2 500 kivilöydöksestä.

Niihin kuuluu nuolenkärkiä, upotuskärkiä, kaapimia ja eniten kiven työstössä syntyneitä lastuja ja siruja. Harvinaisin Saarenojan löytö on Rostedtin mukaan taltta.

Kuurmanpohjasta on ajoitettu kolme yli 10 000 vuotta vanhaa asuinpaikkaa. Toistaiseksi niistä on tutkittu Saarenojaa, joka oli Ancylusjärven tai siihen laskeneen Kuurmanjärven saari.

87 neliön kaivausalueelta on löydetty piin ja kvartsin lisäksi palanutta luuta ja varsinaisena löytönä noin 25 neliön asumuksen pohja. Noin 10 700 vuoden ikäiseksi ajoitettuna se on vanhin Suomesta löydetty asunto.

Kaivaukset kohteessa jatkuvat Rostedtin mukaan vielä ehkä kaksi kesää.

-Olisi mielenkiintoista kaivaa ne kaksi muutakin asuinpaikkaa ja vertailla muutoksia.

Lappeenrannan esitelmässä Rostedtilla oli vertailukohteena noin 10?500 vuotta vanha Helvetinhaudanpuron asuinpaikka, jota tutkitaan Juankoskella.

-Sieltä on löydetty pääasiassa kvartsinpaloja ja vain hyvin vähän piitä.

Rostedtin mukaan se osaltaan osoittaa, että muinainen asutus on kauemmaksi edetessään vähitellen menettänyt yhteytensä aiempiin asutusverkostoihin.

-Sitten yhteisöt ovat alkaneet organisoitua uudelleen.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen