Taistelu järvestä uuvuttaa

Joutseno. Vapon saama lupa turvetuotantoon Höytiönsuolla pisti vireille uuden valituskierroksen.

Kirjoittaja:
Seija Hackman

Joutsenpari läiskyttelee nousukiitoonsa Suokumaanjärvellä. Iso parvi muita siivekkäitä säikähtää ja räpiköi perään.

Lintuja järvellä piisaa pian entistä enemmän, pelkää järven asujaimisto.

-Jos Vapo alkaa nostaa turvetta Höytiönsuolla, ruovikoituminen ja umpeenkasvu vain lisääntyy. Lintuparatiisihan tästä tulee, mutta ei se meille toivottavaa ole, Veli-Matti Rantala tokaisee.

Rantala oli yhdyshenkilönä, kun Suokumaan kyläyhdistys, mökkiläiset, ranta-asukkaat ja osakaskunta valittivat Vapon Höytiönsuolle saamasta ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen.

 

Vapoa vastaan ei tapella ensimmäistä kertaa. Yhtiö halusi turpeennostoon Höytiönsuolle jo 90-luvun alussa. Silloin hanke kaatui kansanliikkeeksi nousseeseen vastustukseen.

Ennen nykyistä lupamenettelyä, turpeennoston alueella ehti aloittaa 30 hehtaarilla Ekoneva. Nyt Suokumaanjärvelle ei haluta enää uusia rasitteita.

-Todella uuvuttavaa alkaa taistelu olla. Tilanne vain huononee. Kun vuonna -86 tulin tänne, täällä muisteltiin, miten Suokumaanjoen suun yli voi kävellä hiekkaa pitkin. Sen jälkeen on tullut paukku paukun päälle, Rantala kertoo.

Pienellä järvellä on taakkaa riittänyt.

Maatalous valuma-alueella on ollut voimallista, ja jokia on perattu. Lisäksi järveen on päätynyt Joutsenon, Vapon turvealueiden ja vankilan jätevesiä.

Vielä vuosituhannen alussa Höytiönsuon tienoilla perattiin vanhoja, 40-50-luvulla kaivettua ojia.

-Ellei olisi perattu, alue alkaisi olla luonnontilassa. Hyvinkin perkaus heikensi järven tilaa, arvioi ympäristötarkastaja Päivi Uski Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta.

Suuri ongelma on maantiede:

valuma-alue on laaja, ja veden korkeus vaihtelee metrikaupalla.

-Kun virtaamat ovat isoja, veteen päätyy paljon kiintoainesta, Uski kuvailee.

 

Ajan kanssa maatiloilla on herätty vesiensuojeluun ja suojavyöhykkeisiin. 2000-luvulla järven syvänteitä yritettiin hapettaa. Vapo ohjaa turvealueidensa vedet nykyisin Soskuanjoen kautta Suomenlahteen.

Jos tuotantolupa Höytiönsuolle tulisi, sieltä vedet laskisivat kuitenkin Suokumaanjärveen.

Järven länsirannalla hevostilaa pitävä Timo Lakka katsoo, ettei järvi kaipaa yhtään lisäkuormaa.

-Vesi oli välillä jo vähän parempi, mutta nyt se on taas ruskeampaa ja katiskat limettyvät.

Samaa ounastelee Penttilässä sukutilaa viljelevä Matti Ahvonen. Hän on talkoillut projektissa, jossa on kokeiltu olkipaaleja suovesien pidätyksessä.

-Jos Vapo saa luvan, ainakin paras puhdistustekniikka pitäsi olla, hän sanoo.

Ahvonen on kuitenkin huolissaan myös Höytiönlammesta. Jos turpeennosto alkaa, sitä ei varjele paraskaan puhdistustekniikka.

-Mikä lintulampi se onkaan! Sain siihen ensi kosketuksen retkillä biologian opettajan kanssa. Nyt kävin siellä, kun se oli täynnä hanhia ja joutsenia. Millainen levähdyspaikka linnuille, ja ekstremekokemus ihmisille, kun menee 500 metriä metsään. Tässä iässä alkaa nähdä muitakin arvoja kuin oman reviirinsä.

Seija Hackman