Valtavasta venäläisvirrasta ohjautuu myös puro Etelä-Karjalan kuntien kassoihin. Kunnat saivat viime vuonna 7,3 miljoonan euron verotulot venäläisten ansiosta.
Verotuloista viisi miljoonaa tulee kaupan ja palvelualojen työntekijöiden palkkaveroista. Yrityksiltä perityistä yhteisöveroista kertyy miljoona euroa. Loput 1,3 miljoonaa saadaan kiinteistöveroista, joita yritykset ja venäläiset vapaa-ajan asukkaat maksavat.
Luvut selviävät Etelä-Karjalan kuntien ja kauppakamarin tilaamasta tutkimuksesta.
Kaupan ja palvelualan pienet palkat ja osa-aikaisuus syövät verotuottoa. Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinonen pitääkin venäläisten matkailijoiden työllistävää vaikutusta tärkeimpänä.
-Venäläisten ansiosta kaupan ja matkailun aloilla työllistyy laskennallisesti noin 1 300 kokoaikaista työntekijää, korostaa Heinonen.
Lappeenrannan ja Imatran seudun työllisyystilanne onkin ollut viime vuosina hieman parempi kuin muissa Suomen kaupungeissa keskimäärin.
Lappeenrannan ja Imatran tavoitteena on kaksinkertaistaa venäläismatkailun verotulovaikutus vuoteen 2020 mennessä.
Lappeenrantaan rakennettavat Ison-Kristiinan laajennus sekä Ikea ja Ikano lisäävät niin palkka- kuin kiinteistöverotulojakin. Vastaavanlaisia investointeja pitäisi saada lisää. Imatran kannalta olisi tärkeää saada henkilöliikenteen ratayhteys Pietarin, Viipurin ja Imatran välille. Muutenkin rajaliikenne olisi saatava sujuvammaksi.
Kyselyn mukaan venäläisten merkitys oli suurin tukkukaupalle ja muulle yritysmyynnille. Niiden liikevaihdosta venäläiset toivat 36 prosenttia. Majoitustoiminnan liikevaihdosta venäläisten tuomaa osuutta oli 26 ja vähittäiskaupan liikevaihdosta 20 prosenttia.
Selvitys arvioi, että esimerkiksi Lappeenrannan lentokentän 30 työpaikkaa ovat venäläisten ansiota eikä koko lentoasematoimintaa olisi kaupungissa ilman venäläisiä matkailijoita.
Tiedot 177 yritykseltä
Selvityksen teki Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy.
Kyselyyn vastasi 177 kaupan ja palvelualan yritystä, joista 113 haastateltiin puhelimitse.
Lisäksi tehtiin viranomais- ja asiantuntijahaastetteluja sekä hyödynnettiin tilastoaineistoa.
Tilaajana Etelä-Karjalan kunnat, Etelä-Karjalan kauppakamari ja Global Blue Finland.
Anne Kotiharju