Petteri Värtö
Itä-Suomen sanomalehtimiesyhdistys Issy on vanhin Suomen journalistiliiton jäsenyhdistys. Issyläiset ovat kertoneet maailman menosta alueellaan ilmestyvissä lehdissä sata vuotta.
100-vuotiaan yhdistyksen jäsenet lienevät sopivia ikääntyvän alueen raportoijia: puheenjohtaja unohti anoa viisumin vuosijuhlaan Viipuriin ja joku juhlija kaatui kuin luukatoinen liukkaalla.
Kevyt alku on lehtijuttujen nykyaikaa. Issyn alkuvuosina lehtijuttujen aiheet olivat kaikkea muuta kuin kevyitä: ensimmäinen maailmansota, Suomen itsenäisyys ja vuoden 1918 sota.
Startti oli hämärä, ehkä marraskuussa, mutta historiallinen. Viipurin porvarillisten toimittajien perustama yhdistys oli ensimmäinen ammatillinen liittouma maassa. Mikä merkitys on nyt?
Käsitys tulevaisuudesta rakentuu menneisyyden kokemusten varaan. Siksi tarkkojen tietojen kertominen tapahtumista on äärettömän tärkeää, Issyn puheenjohtaja Matti Saarela vastaa.
Saarelan sanoissa kiteytyy journalismin ydin. Maailma muuttuu kiihtyvää vauhtia, ja muutoksen paikallisista vaikutuksista lukijoille kertovat vain paikalliset tekijät, alueellisen tiedon ammattilaiset.
Lehdistö myllertyy. Sanoja painetaan yhä vähemmän, mutta niitä luetaan yhä enemmän. Viestinnän pitkä perinne on kuvioitu uusiksi viime vuosina. Mitä se tarkoittaa paikalliselle issyläiselle?
Tietotekniikan vallankumous on vasta alussa. Toimittajat eivät ole kurimuksessa yksin. Kokonaisia ammattialoja häviää, ja seurauksia voi vain arvella. Varmaa on täsmällisen tiedon jatkuva tarve.
Levikit laskevat, yleisö seuraa uutisia digitaalisesti ja lehtitalot raportoivat kaikkien välineidensä lukijamäärää: enemmän kuin koskaan. Rytäkässä toimittajasta tulee kirjoittava brändi sosiaaliseen mediaan.
Paikallisen tiedon tarve ei katoa bittiavaruudessa. Lemin mummo saa tiedon Vantaan leirikeskuksen myynnistä venäläiselle. Parikkalan päättäjien kiistoista voi lukea iPadistakin missä tahansa.
Issyn jäsenet näkyvät paitsi alueesta kertovissa lehtijutuissa myös toimeliaisuudessa: Kyläniemen arjessa, lehdistön ystävän valinnassa ja vappulehti Ampiaisen teossa, miksei lehtitalojen bilepäivinäkin.
Issy on toimittajayhdistyksenä oudon toimelias Suomessa. Aktiivisuus näkyy eniten matkastipendeinä, ja varakkuuden taustalla on aiempien toimittajapolvien aktiivisuus. Kenties sitä viipurilaista perinnettä.
Sitkeä satavuotias
Huhtikuu 1913 Perustamispäätös Viipurissa.
Marraskuu 1913 Yhdistyksen tarkoitus määritellään: etujen ja oikeuksien valvontaa ja pontevaa esiintymistä sattuvissa asioissa.
1918 Vanhin säilynyt asiakirja on kevään 1918 yleiskokouksen pöytäkirja, joka toteaa toiminnan olevan lamassa.
Helmikuu 1921 Toiminta virkoaa. Suomen sanomalehtimiesten liitto perustetaan kattojärjestöksi.
1921 Tavoitteeksi kirjataan toimittajien henkisen ja ammatillisen tason edistäminen. Se konkretisoituu toimittajien matkailun edistämiseksi.
1930-luvun lamavuosina Issy perustaa rahapulaan joutuville jäsenilleen vippikassan.
Sota silpoo toimialueen ja tekee kymmenistä jäsenistä evakkoja ja työttömiä, muutamista myös sankarivainajia. Issy evakuoidaan Helsinkiin.
1948 Kotipaikaksi tulee Lappeenranta.
1950 Vappulehti Ampiaisen ilmestyminen alkaa.
1960-luku Issy terästäytyy ay-järjestönä. Toimittajat alkavat muuttua sekalaisista elämäntaiteilijoista ammattikunnaksi.
1969 Ensimmäinen lehtitiedon seminaarin yhdessä Lappeenrannan kesäyliopiston kanssa. Siitä paisuva vuosittain valtakunnallinen alan koulutustapahtuma ja keskustelufoorumi jatkuu 1980-luvun lopulle.
1972 Ensimmäinen toimittajalakko, joka oleellisesti nostaa toimittajien ansiotasoa. Toinen lakko vuonna 1980 ei tuota yhtä hyvää tulosta.
1975 Kesäpaikka Arkankeli Taipalsaaren Kyläniemeen.
1980-luku Toimitusdemokratia lehdissä kohenee ja työvälineet uudistuvat: toimittajat alkavat kirjoittaa juttuja tietokoneella.
1990-luku Issy luo aktiivisesti suhteita Venäjän lähialueen toimittajiin.
2007 Mikkelin sanomalehtimiesyhdistyksen toiminta loppuu ja Issy saa jäseniä Etelä-Savosta.
2012 Lehdistölle tulee arvonlisävero. Levikkien lasku nopeutuu ja mediatalojen yt-neuvottelut lisääntyvät.
2013 Issy täyttää 100 vuotta. Jäseniä on 236, eniten koskaan. Edunvalvonta toiminnassa korostuu. Väen väheneminen mediataloissa jatkuu.
Lähde: Leena Sallinen, Lähempi yhteistoiminta jatkuu Arkankelin piirikunnassa