Esko Hämäläinen etsii kiiltoa spektroliitistä. Sen säteilystä tulee Ylämaan jalokivimuseon saneeratun lattian keskipiste. Maalattu betoni on muuttunut kymmeneksi erilaiseksi esiteltäväksi luonnonkiveksi syksyn aikana.
Ylämaan jalokivimuseolle uusi kiiltävä lattia lupailee hienoa tulevaisuutta. Monelle muulle eteläkarjalaiselle erikois- ja kotiseutumuseolle tai pitäjäntuvalle tuleva tarjoaa todennäköisesti huomattavasti himmeämpiä hetkiä.
Maakunnan pienet museot ja niitä ylläpitävät kotiseutu- ja muut yhdistykset tai seurat elävät tavallisesti kädestä suuhun. Jäsenet voi laskea kymmenissä ja aktiivit sormilla. Kuntien tukirahat ovat lähinnä nimellisiä eleitä.
Moni museo on auki vain kesäisin ja kylmillään talvella. Silti ylläpitokulut vievät usein ison osan lipunmyynti- ja muista tuloista. Lämmityskulut sulkevat Joutsenon pitäjäntuvankin museona, kun kaupungin tuki loppuu.
— Ei Joutsenon kotiseutuyhdistyksellä ole varaa vuotuiseen 3 000 euron sähkölaskuun, sanoo yrittäjä Reetta Tourunen, joka hoiti pitäjäntupaa Etelä-Karjalan museon ja yhdistyksen kanssa joulunalusviikolle saakka.
Aukiolo toteutuu yleensä vapaaehtoistyönä. Talkoolaiset esittelevät museotiloja joko sovittuina aikoina tai puhelinta päivystäen. Työllistämisrahoista voi myös löytyä parin viikon palkka opasharjoittelijalle silloin tällöin.
Museovirasto myöntää yhdistyksille harkinnanvaraista avustusta, jos ylläpidettävä museo kaipaa uutta kattoa tai mahdollisesti muuta remonttia. Tuki on satunnaista, ja se menee helposti oikeasta taskusta vasempaan.
— Ilmailumuseo sai museovirastolta tukea uutta näyttelyhallia varten. Myös Lappeenranta tuki rakentamista 1 000 eurolla. Hallia varten kaupungilta haettu rakennuslupa maksoi 1 000 euroa, Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Marttinen kertoo.
Etelä-Karjalan elävä museo -hanke löysi ehdotuksia museoiden elävöittämiseksi viime vuonna. Museomiljöön hyödyntäminen tapahtumissa toteutuu ainakin Rautjärven pitäjäntuvalla, Saaren ravipirtillä ja Savitaipaleen Hakamäessä.
Lappeenrannan museoissa museomummot ja -vaarit opastavat koululaisia, vapaaehtoiset vertaisihmettelevät näyttelyitä ja vievät draamakierroksille. Lemillä kotiseutumuseolle särpimen tuo säränmyynti.
Kotiseutuhistoria on yleensä yli 50-vuotiaiden talkoo. Historialle voi sanoa hei hei, ellei maakunnan ikääntyvä väestö ota sitä asiakseen myös jatkossa. Tai jos siitä ei voi hioa bisneksen sivutuotetta, kuten Ylämaalla.
Museot maakunnassa
Imatra ja Lappeenranta ylläpitävät kulttuurihistoriallisia ja taidemuseoita sekä muutamaa erikoismuseota, samoin museovirasto. Muuten museot ovat kotiseutuyhdistysten tai seurojen ylläpitämiä.
Imatra
Imatran taidemuseo
Imatran kaupunginmuseo
Lotta- ja veteraanimuseo
Rajamuseo
Teollisuustyöväen asuntomuseo
Lappeenranta
Etelä-Karjalan museo
Etelä-Karjalan taidemuseo
Etelä-Karjalan lottamuseo
Karjalan ilmailumuseo
Kaukaan tehdasmuseo
Ratsuväkimuseo
Saimaan kanavan museo
Wolkoffin talomuseo
Joutsenon pitäjäntupa
Etelä-Karjalan automuseo
Virkin salotupa
Nuijamaan pitäjänmuseo
Pätärin talomuseo
Ylämaan jalokivimuseo
Lemi
Lemin kotiseutumuseo
Taikalyhty
Luumäki
Linnoitus- ja kotiseutumuseo
Kotkaniemi
Parikkala
Parikkalan meijerimuseo ja kotiseutumuseo
Parikkalan Patsaspuisto
Honkakylän kauppamuseo
Saaren hevosajoneuvo- ja työkonemuseo
Papinniemi
Rautjärvi
Kotiseutunäyttely
Kollaa
Ruokolahti
Kotiseutumuseo
Savitaipale
Hakamäen museoalue
Kirkonrakentajien museo
D.E.D. Europaeus -museo
Suomenniemi
Lyytikkälän talo
Nikkisen torppa
Taipalsaari
Mooses Putron kotimuseo
Röytyn kotiseututalo
Lähde: etelakarjalanmuseot.fi
Petteri Värtö