Categories
Artikkelit

Ei mikään kultakaivos

Museot. Ylämaan jalokivimuseossa kimaltaa uusi lattia. Kulttuurihistorian säilyttäminen on harvojen talkoota.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö

Esko Hämäläinen etsii kiiltoa spektroliitistä. Sen säteilystä tulee Ylämaan jalokivimuseon saneeratun lattian keskipiste. Maalattu betoni on muuttunut kymmeneksi erilaiseksi esiteltäväksi luonnonkiveksi syksyn aikana.

Ylämaan jalokivimuseolle uusi kiiltävä lattia lupailee hienoa tulevaisuutta. Monelle muulle eteläkarjalaiselle erikois- ja kotiseutumuseolle tai pitäjäntuvalle tuleva tarjoaa todennäköisesti huomattavasti himmeämpiä hetkiä.

Maakunnan pienet museot ja niitä ylläpitävät kotiseutu- ja muut yhdistykset tai seurat elävät tavallisesti kädestä suuhun. Jäsenet voi laskea kymmenissä ja aktiivit sormilla. Kuntien tukirahat ovat lähinnä nimellisiä eleitä.

 

Moni museo on auki vain kesäisin ja kylmillään talvella. Silti ylläpitokulut vievät usein ison osan lipunmyynti- ja muista tuloista. Lämmityskulut sulkevat Joutsenon pitäjäntuvankin museona, kun kaupungin tuki loppuu.

— Ei Joutsenon kotiseutuyhdistyksellä ole varaa vuotuiseen 3 000 euron sähkölaskuun, sanoo yrittäjä Reetta Tourunen, joka hoiti pitäjäntupaa Etelä-Karjalan museon ja yhdistyksen kanssa joulunalusviikolle saakka.

Aukiolo toteutuu yleensä vapaaehtoistyönä. Talkoolaiset esittelevät museotiloja joko sovittuina aikoina tai puhelinta päivystäen. Työllistämisrahoista voi myös löytyä parin viikon palkka opasharjoittelijalle silloin tällöin.

 

Museovirasto myöntää yhdistyksille harkinnanvaraista avustusta, jos ylläpidettävä museo kaipaa uutta kattoa tai mahdollisesti muuta remonttia. Tuki on satunnaista, ja se menee helposti oikeasta taskusta vasempaan.

— Ilmailumuseo sai museovirastolta tukea uutta näyttelyhallia varten. Myös Lappeenranta tuki rakentamista 1 000 eurolla. Hallia varten kaupungilta haettu rakennuslupa maksoi 1 000 euroa, Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Marttinen kertoo.

 

Etelä-Karjalan elävä museo -hanke löysi ehdotuksia museoiden elävöittämiseksi viime vuonna. Museomiljöön hyödyntäminen tapahtumissa toteutuu ainakin Rautjärven pitäjäntuvalla, Saaren ravipirtillä ja Savitaipaleen Hakamäessä.

Lappeenrannan museoissa museomummot ja -vaarit opastavat koululaisia, vapaaehtoiset vertaisihmettelevät näyttelyitä ja vievät draamakierroksille. Lemillä kotiseutumuseolle särpimen tuo säränmyynti.

Kotiseutuhistoria on yleensä yli 50-vuotiaiden talkoo. Historialle voi sanoa hei hei, ellei maakunnan ikääntyvä väestö ota sitä asiakseen myös jatkossa. Tai jos siitä ei voi hioa bisneksen sivutuotetta, kuten Ylämaalla.

 

Museot maakunnassa

Imatra ja Lappeenranta ylläpitävät kulttuurihistoriallisia ja taidemuseoita sekä muutamaa erikoismuseota, samoin museovirasto. Muuten museot ovat kotiseutuyhdistysten tai seurojen ylläpitämiä.

Imatra

Imatran taidemuseo

Imatran kaupunginmuseo

Lotta- ja veteraanimuseo

Rajamuseo

Teollisuustyöväen asuntomuseo

 

Lappeenranta

Etelä-Karjalan museo

Etelä-Karjalan taidemuseo

Etelä-Karjalan lottamuseo

Karjalan ilmailumuseo

Kaukaan tehdasmuseo

Ratsuväkimuseo

Saimaan kanavan museo

Wolkoffin talomuseo

Joutsenon pitäjäntupa

Etelä-Karjalan automuseo

Virkin salotupa

Nuijamaan pitäjänmuseo

Pätärin talomuseo

Ylämaan jalokivimuseo

 

Lemi

Lemin kotiseutumuseo

Taikalyhty

 

Luumäki

Linnoitus- ja kotiseutumuseo

Kotkaniemi

 

Parikkala

Parikkalan meijerimuseo ja kotiseutumuseo

Parikkalan Patsaspuisto

Honkakylän kauppamuseo

Saaren hevosajoneuvo- ja työkonemuseo

Papinniemi

 

Rautjärvi

Kotiseutunäyttely

Kollaa

 

Ruokolahti

Kotiseutumuseo

 

Savitaipale

Hakamäen museoalue

Kirkonrakentajien museo

D.E.D. Europaeus -museo

 

Suomenniemi

Lyytikkälän talo

Nikkisen torppa

 

Taipalsaari

Mooses Putron kotimuseo

Röytyn kotiseututalo

 

Lähde: etelakarjalanmuseot.fi

Petteri Värtö