Teksti Heikki Sairanen
Kuvat Kai Skyttä
Jonkin matkan päässä Etelä-Puistokadulla Lappeenrannan Lauritsalassa näkyy musta ihmishahmo. Katuvalot loistavat juuri sen verran, ettei lauritsalalaisen Arja Toikan tarvitse kävellä säkkipimeässä.
-Onneksi on tuttu tie. Tuntuu siltä, että kohta meiltä viedään valotkin. Palveluthan ovatkin jo lähteneet.
Toikka oli käynyt katsomassa entisen Lauritsalan kauppatalontalon edustalla olevaa joulukuusta, joka oli puettu valoihin. Se luo tunnelmaa.
-Valoja saisi olla muuallakin, Toikka toivoo.
Pimeäaalto jatkuu puistossa, jonka keskellä on patsas. Se on yksi Lauritsalan opaskartan kohteista. Valoisaan aikaan sen löytää, mutta sysipimeässä Reikäenkeli näyttää vain möhkäleeltä.
Reikäenkeli siirrettiin Ristikankaan hautausmaalta Lauritsalaan 1966. Se on yksi aikansa merkittävin suomalaisen kuvanveistotaiteen teos.
-Patsas pitäisi ehdottomasti valaista. Vaikka puiston ympärillä on katuvaloja, patsas jää pahasti pimentoon, toteaa Mikko Oksanen iltalenkillään.
Lauritsalassa noin 40 vuotta asuneen Oksasen mukaan pienelläkin valaistuksella patsaan koristeellisuutta pystyttäisiin korostamaan.
-Valaistuksen kohdistaminen esimerkiksi muutamiin rakennuksiin, kuten kauppalantaloon ja kirjastoonkin, tekisi ympäristöstä huomattavasti miellyttävän.
Ennen niin toimekas Lauritsala on nyt kuin syrjäkylä: yksikään julkinen rakennus, joita on vielä olemassa, ei kylve iltavalaistuksessa.
Lauritsalan kirkon tornin huipulla oleva risti sentään näkyy kauas. Kirkon valaisemista lisättiin Lauritsalan seurakuntakodin remontin yhteydessä. Myös kirkon edusta sai lyhtypylväät.
-Nyt siellä on toimiva valaistus, sanoo seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Teijo Kankkunen.
Kirkon nykyistä iltavalaistusta kiittävät iltakävelyllään myös Iitu Hölttä ja Hanna Kontinen.
-Se näyttää hienolta, mutta mikään muu rakennushan täällä ei sitten olekaan valaistu.
Arja Toikka näkisi mielellään myös kauppalantalon valossa kylpemässä:
-Miksei kauppalantaloa voisi kohdevalaista samalla tavalla kuin Lappeenrannan Energian taloa keskustassa?
Hölttä ja Kontinen myötäilevät ja esittävät, että Lauritsalan puistojakin voisi valaista. Naisten mielestä ei ole liikaa pyydetty, jos vaikka vain muutamassa puussa olisi kohdevalot.
-Ne lisäisivät viihtyisyyttä ja varmasti myös turvallisuutta. Aina ei vain tule ajatelleeksi, miten loppujen lopuksi pienillä toimenpiteillä ne lisääntyisivät.
Vuoden pimeimpään aikaan Lauritsalassa näkee lähinnä asfalttia.
Lappeenrannan kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen myöntää, että valaistuksen kohdistaminen vaikuttaa huomattavasti siihen, kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat asuinalueeseensa.
Mutta, mutta: rahastahan se on kiinni. Samaa mieltä on kaupungin sähkösuunnittelija Terho Tiainen.
-Kaupungilla ei ole nyt rahkeita lähteä rakentamaan korostusvalaistuksia.
Tiainen sanoo, että töitä on tarpeeksi katupuolella. Kaupunki pyrkii korvaamaan valaisimet, joihin ei EU-määräysten vuoksi ole mahdollista saada uusia lamppuja vuoden 2015 jälkeen. Tällaisia katulamppuja on 11 000 kappaletta.
Korostusvalaistus ei kuitenkaan maksa maltaita. Yhden puun kohdevalaisemiseen tarvitaan valoheittimiä ja ainakin kolme eri valolähdettä. Tiainen laskee, että yhden puun valaiseminen maksaa noin 400 euroa vuodessa.
-Se on halvimman vaihtoehdon hintalappu.
Hän myöntää, ettei kustannus ole kohtuuttoman suuri, mutta tällä hetkellä kaikkia kuluja pitää karsia.
Jatketaan matkaa kohti Asemakatua. Vuosia sitten Lauritsala lehteväksi?-hankkeessa kaupunki valaisi Asemakadun varrella olevaa puistikkoa.
-Siellä kohdevalaistiin muutamia mäntyjä, mutta kauan eivät nekään tuoneet iloa. Ilkivallantekijät rikkoivat kaikki. Puissa taitaa olla vielä joitain rippeitä jäljellä, Tolonen sanoo.
Lauritsalassa on muutamia arvorakennuksia, jotka ansaitsisivat korostusvalaistuksen.
Jos Lauritsalan kirjastorakennus sijaitsisi Lappeenrannan keskustassa, se todennäköisesti olisi kohdevalaistu aikoja sitten. Kaiketi myös entinen Lauritsalan kauppalantalo.
-Rakennusten iltavalaiseminen olisi kyllä sen arvoista, mutta sellaiseen ei ole varauduttu budjetissa, sanoo kaupungin suunnittelupäällikkö Pekka Oksman.
Oksmanin mukaan kirjaston ja kauppalantalon iltavalaistukset korostaisivat niiden historiallista arvoa.
-Myös muualla Lappeenrannassa riittäisi valaistavaa, mutta rahaa ei ole. Mielelläni näkisin rakennuksia iltavalaistuksessa.