Timo Puttonen ei hyttysiä siivilöi

Etelä-Karjala. Eläkkeelle jäänyt maakuntajohtaja löysi Brysselistä Neuvostoliiton haamun. Kataisen hallitus, viherpiipertäjät ja kaavabyrokraatit saavat huutia.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju

Timo Puttosen ura maakuntajohtajana on suunnilleen yhtä pitkä kuin Neuvostoliiton jälkeisen Venäjän historia. 21 vuotta naapuruutta suuren ja mahtavan kanssa ei kuitenkaan ole kypsyttänyt Puttosta viisumivapauden kannattajaksi.

Ei, vaikka virkauraa on varjostanut teollisuustyöpaikkojen raju karsinta. Puttosen mielestä Venäjä kyllä auttaa Etelä-Karjalaa selviytymään, mutta Venäjän ostosmatkailun varaan ei pidä laskea liikaa.

-Emme halua tänne venäläistä liikennekulttuuria. Nyt ajetaan siivosti viisumin menettämisen pelosta. Lisäksi tuossa välissä on yksi maailman jyrkin elintasoraja. Nyt tänne valikoituu hyvä- ja keskituloisia hakemaan rauhaa ja turvallisuutta, jotka viisumivapauden myötä menisivät. Ja entä, jos rajan-ylityspaikat kuormittuvat? Silloin moni hyvätuloinen suuntaa muualle.

Holiday Clubin tuloa Rauhaan Puttonen luonnehtii käännekohdaksi Etelä-Karjalassa. Gosaimaan siivittämä matkailumarkkinointi tehoaa. HC:n toimitusjohtajan Vesa Tengmanin tavaramerkistä, Nalle Puh -solmiosta vaikuttunut Puttonen haluaa levittää tengmanilaista ”spirittiä” Etelä-Karjalaan. Kyse on siitä, että tekee parhaansa ja uskoo itseensä.

 

Maakuntajohtajaksi Puttonen valittiin aikanaan kokoomuksen mandaatilla Kymen lääninhallituksesta. Kataisen hallituksen politiikka toi Puttoselle niin ”äärimmäisen pettymyksen”, että Nykypäivä-lehden tilauskin on nyt jäänyt maksamatta.

Puttosesta on selvää, että sote- ja kuntarakenneuudistus ajavat kiville. Isäntäkuntamalli on suorastaan irvokas: se tietäisi maaseudun alasajoa.

Uudistukset sotkeentuvat valtapolitiikkaan ja siihen, että poliitikot eivät kuuntele asiantuntijoita. Puttonen pitää suhmuroinnin yhtenä ruumiillistumana demarien eduskuntaryhmän puheenjohtajaa, savonlinnalaista Jouni Backmania. Tämä junailee Puttosen mielestä sote-uudistuksessa pienelle Itä-Savon sairaanhoitopiirille sopivaa mallia.

-Tämä osaoptimoinnin mestari tulee Suomelle erittäin kalliiksi.

Puttonen ennustaa, että rakenneuudistuksista jää jäljelle hirmuinen määrä selvityksiä, mutta kuntaliitoksia ei synny.

-Esimerkiksi Etelä-Karjalan kuntien määrä ei vähene vuonna 2017 yhteen tai kahteen. Uskallan lyödä siitä vetoa.

Osaoptimointia harrastaa myös Imatra, joka edelleen haluaa itse tuottaa perustason sotepalvelut itse eikä ole Eksoten täysjäsen.

-Mutta ennemmin tai myöhemmin on. Tarkoituksenmukaisuus lopulta voittaa.

 

Neuvostoliitto hajosi, mutta sen inkarnaatio näyttäytyy nyt EU:n byrokratiassa ja ylhäältä alas katsovassa asenteessa. Puttosen mukaan EU-rahan jako monimutkaistuu ja byrokratisoituu liikaa.

-EU:ssa alkaa olla Neuvostoliiton piirteitä. Useampi sata miljoonaa euroa EU-rahaa on tätäkin kautta virrannut. Jatkossa rakenneohjelman rahat vähenevät 40 prosenttia, mutta vastaavasti Venäjään liittyvät Eni-ohjelman rahat lisääntyvät, mikä sopii meidän strategiaan.

Kukoistaa byrokratian kukkanen ihan omankin maan hallinnossa.

-Kaupan suuryksikön sijoittaminen on kohta yhtä vaikeaa kuin ydinvoimalaa laittaisi. Ne viherpiipertäjät. Tosiasia kuitenkin on, että autollahan kaikki menevät kauppaan.

Puttonen tulee maininneeksi viherpiipertäjät useampaan kertaan haastattelun aikana. Puttonen korostaa kuitenkin olevansa luonnonystävä, innokas lintubongarikin.

-Isot asiat, kuten Saimaa, on syytä pistää kuntoon, mutta lopetetaan sellainen hyttysten siivilöinti.

 

Timo Puttonen

Maakuntajohtajana Etelä-Karjalan liitossa vuodesta 1991.

Jäi eläkkeelle marraskuun lopussa.

Ennen Etelä-Karjalan liitto työskenteli Kymen lääninhallituksessa.

Syntynyt 6.11.1950 Kouvolassa. Vanhemmat kotoisin Viipurista ja Terijoelta.

Opinnot Helsingin yliopistossa, koulutukseltaan filosofian kandidaatti.

Perheessä vaimo ja tytär.

Asuu Imatralla.

Harrastaa golfia, kirjallisuutta ja kesäkalastusta.

Eläkepäivät alkavat golfreissulla Floridaan.

Anne Kotiharju