Sääennuste on saimaannorpan kannalta yhä huono. Lauantaiksi on luvassa lumisadetta, mutta sen enempää talvista pesämateriaalia ei ole lähiaikoina luvassa.
Eteläisellä Saimaalla on kolme kolmihenkistä ryhmää valmiina lähtemään järvelle ja kolaamaan vähistä lumista tekokinoksia. Näin norppa voi kaivaa synnytyspesäksi sopivan onkalon.
Urakan on tarkoitus alkaa lauantaina ja kestää ensi viikon. Porukassa on samoja vapaaehtoisia, jotka osallistuvat keväisin pesälaskentaan.
— He tuntevat alueen ja tietävät, mihin apukinoksia tarvitsee tehdä. Myös muita vapaaehtoisia on saatu, kertoo työstä Puumalan eteläpuolella vastaava Ismo Marttinen.
Vapaaehtoisia on toistaiseksi riittävästi.
Äärimmäisen uhanalaisen norpan suojelusta vastaavat viranomaiset ovat jo päättäneet apukinosten tekemisestä pohjoisemmas Pihlaja- ja Haukivedelle. Perjantaina on todennäköisesti odotettavissa lähtölupa eteläisen Saimaan kolaajille. Lumiolot ovat samanlaiset koko Saimaalla. Lunta on vain muutama sentti, ja kinokset puuttuvat.
Itä-Suomen yliopisto on tutkinut apukinoksia muutamana vuonna ylempänä Saimaalla ja havainnut ne toimiviksi. Eteläiseltä Saimaalta on vasta yksittäisiä kokemuksia.
— Muutaman kerran on tehty apukinos, kun on saatu ilmoitus jäälle jääneestä norpasta. Samalla tavalla kinosten on todettu toimivan, Marttinen kertoo.
Omin päin lumikasoja ei pidä tehdä. Kinokset on osattava tehdä luontaisille pesäpaikoille ja siten, etteivät ne houkuttele norppia häiriöiden, kuten ihmistoiminnan, lähelle.
Myös ajoitus on tarkkaa. Toisaalta pitäisi tehdä riittävä määrä nietoksia, toisaalta rauhoittaa rannat nopeasti synnytykseen valmistautuville eläimille. Eteläisen Saimaan tavoite on parikymmentä pesäkinosta.
— Kaikille norpille emme pysty pesää tekemään, joten keskitymme synnyttäviin emoihin.
Muut norpat selviytyvät ilman pesää, vaikka kaivavatkin lumikolon mielellään lepopaikaksi.
Kinosten kolaamisesta on norpille myös häiriötä, joten paras vaihtoehto olisi, jos pesimispaikoille ei tarvitsisi lähteä.
— Suurin toive on, että luonto ratkaisisi asian, Marttinen sanoo.
Kaikille norpille emme pysty pesää tekemään, joten keskitymme synnyttäviin emoihin.
Ismo Marttinen
Talviset uhat
Norpan suurin uhka on ilmaston lämpeneminen, joka on jo viivästyttänyt ja ohentanut Saimaan jääpeitettä ja lämmittänyt kevättalvia.
Norppa tarvitsee jäätä ja lunta tehdäkseen pesän. Paljaalla jäällä tai maalla poikanen altistuu säänvaihtelulle, pedoille ja imetyksen häiriöille.
Pesässäkin häiriöt, kuten askeleet ja moottorikelkat, voivat aiheuttaa pakoreaktion. Imetyksen keskeytykset haittaavat kuutin rasvakerroksen normaalia kehitystä.
Norppia kuolee myös talviverkkoihin.
Norpan pesimätalvet
Kun on lunta ja jäätä
Norppa kaivaa pesän vähintään puolimetriseen luonnonkinokseen. Emot synnyttävät helmi- ja maaliskuussa ja hoitavat kuuttia toukokuuhun saakka.
Kun lunta on vähän
Ihmiset voivat kasata luonnonlunta rantoihin apukinoksiksi. Apukinokset auttavat myös, kun lumi on puuterimaista. Edellyttää kantavaa jäätä ja pientä määrää lunta. Työssä voi käyttää lihasvoiman lisäksi lumilinkoa.
Kun ei ole lunta
Aikomuksena on tehdä tekokinoksia tykkilumesta korkeapainelumitykeillä. Lumitykin käyttö edellyttää moottorikelkan kestävää jääkantta ja pakkaskeliä. Lumi pitää myös kasata kinoksiksi. Lumitykeistä pesinnän apuna ei ole vielä kokemusta.
Kun ei ole jäätä
Suunnitelmissa on kokeilla keinopesiä. Ne voisivat olla esimerkiksi järviruo’osta tehtyjä kelluvia katosmaisia suojia. Keinopesää on käyttänyt vain yksi norppa tarhaoloissa. Muuta kokemusta ei ole.
Etti Kantola