Äänten kuvaaja

Kuvataide | Lappeenrannasta lähtöisin oleva Jonna Kina valloittaa maailmaa valokuvasarjallaan äänistä.

Kirjoittaja:
 

Foley Objects -kuvasarjan valokuvissa ovat esillä äänet. Tai tarkemmin sanottuna esineet, joilla tuotetaan ääniä. On ananasta, foliopaperia, perunajauhopussia.

Lappeenrannasta lähtöisin oleva kuvataiteilija Jonna Kina, 29, työskenteli sarjaa varten Foley-taiteilijoiden kanssa, jotka tuottavat elokuviin äänitehosteita mitä mielikuvituksellisimmista esineistä.

 

Foley Objects sai alkunsa Kinan tehdessä hänen Reconstructions-teokseensa kuuluvaa elokuvaa.

— Siinä, kuten nykyään elokuvateollisuudessa yleensä, äänet tuotettiin jälkiäänityksenä. Rakensimme äänisuunnittelijan kanssa äänimaiseman kokonaan studiossa Foley-äänillä, Kina kertoo.

— Kiinnostuin siitä, että äänen lähde ja ääntä kuvittava kuva eivät useinkaan vastaa toisiaan.

 

Foley-äänet saivat alkunsa Yhdysvalloissa Universal Studiolla 1920-luvun lopulla. Äänimies Jack Foley kehitti menetelmän, jossa korostetaan äänten syy-seuraussuhteita. Se mullisti elokuvan tekemisen.

Kina kuvaa äänten rakentamista surrealismiksi: kookoksilla tuotettu kavioiden kopse voi kuulostaa todellisemmalta kuin oikeat hevosen kaviot.

— Foley-taiteilijat ovat kuin taikureita. Halusin tuoda esiin rakenteita, jotka ovat piilossa.

Foley Objects on ehdolla New York Photo Awardsin Photo Book -palkinnon saajaksi. Samalla sarjalla Kina sai kunniamaininnan kesällä 2013 Photo Levallois Awardissa.

Nyt näyttely on esillä Madridissa Sala Alcala 31:ssä osana Framen järjestämää Phocus Finlandia -tapahtumaa.

 

Kinan taiteilijuus alkoi maalaamisesta ja piirtämisestä. Hän kävi Lauritsalassa kuvataidepainotteisen luokan ja Savonlinnassa taidelukion. Lopulta opintie vei Kuvataideakatemiaan.

Maalaamisesta Kina siirtyi videoon ja sitä kautta valokuvaan. Nykyisinkin hän työskentelee eri välineillä.

— En ajattele itseäni perinteisenä valokuvaajana. Mietin teoksen muotoa sisällöstä käsin. En määrää ennalta, teenkö valokuvaa vai videota.

Foley Objectsinkin kohdalla meni aikaa, ennen kuin oikea muoto löytyi. Kinaa on alkanut kiinnostaa teksti osana kuvaa.

— On tärkeää, että kokemus tapahtuu nimenomaan katsojassa. Kuvia voi katsoa myös pelkkinä kuvina ja pohtia tekstin ja kuvan suhdetta.

 

Itsenäisen työskentelyn ohella Kina kuuluu yhdeksän taiteilijan muodostamaan Maanantai-kollektiiviin. Ryhmän anonyyminä julkaisema valokuvakirja Nine Nameless Mountains palkittiin kansainvälisellä First Photobook of the Year -palkinnolla viime vuonna.

Kollektiivi tuottaa teoksia nimettömänä ja jakaa taiteilijaidentiteetin.

— On kiinnostavaa antaa identiteetti täysin pois. On myös ihanaa työskennellä muiden kanssa, kun ei voikaan kontrolloida kaikkea yksin.

Kinalla on suunnitteilla kirja myös Foley Objectsista.

— Kirja on intiimi ja pysyvä. Teokset myös saa esille haluamallaan tavalla.

Monen taiteilijan tavoin Kina haaveilee, että pärjäisi taloudellisesti taiteellaan eikä tarvitsisi tehdä juuri muita töitä. Kina on työskennellyt myös valokuvauksen opettajana.

— Toisaalta on hyvä, että todellisuus välillä koputtaa selkään, että tulepas töihin.

Yksi haave on oma, rauhallinen ateljee luonnossa.

— Pitää uskaltaa haaveilla asioista, jotka eivät välttämättä koskaan toteudu.

Kinalla on valmisteilla jo uusiakin teoksia. Ne on omistettu hänen vähän aikaa sitten poismenneelle veljelleen.

 

Jonna Kina

29-vuotias kuvataiteilija.

Kotoisin Lappeenrannasta, asuu Helsingissä.

Puoliso Aleksi Linnamaa on myös taiteilija.

Valmistunut Kuvataideakatemiasta, viimeistelee parhaillaan opintojaan Aalto yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelmassa.

Opiskellut taidetta lisäksi Jerusalemissa ja New Yorkissa.

Kuuluu yhdeksän taiteilijan Maanantai-kollektiiviin.

Foley Objects on esillä Madridissa maaliskuun loppuun saakka, ja huhtikuussa se nähdään Suomen Tukholman-instituutissa.

Tennispalatsin Yksin-näyttelyssä on esillä Kinan videoinstallaatio Reconstructions.

Maaria Drake