Kaupungin pidentäminen pysähtyy

Lappeenranta. Väkiluku ja kaupankäynti kasvavat. Siksi Lappeenrannan kaupunginkin pitää kasvaa. Mutta minne? Ei ainakaan enää joka suuntaan.

Kirjoittaja:
Etti Kantola

Lappeenranta kasvaa pitkälti sisäänpäin. Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen kertoo, että nauhamaisen kaupungin venyminen on tarkoitus lopettaa.

— Kaupunkirakennetta ei ole järkeä levittää, koska silloin tarvittaisiin uusia katuja, kunnallistekniikkaa ja alueita kunnossapidon piiriin. Se ei yleensä ole kannattavaa.

Vielä vuosituhannen alussa Saimaankaupungin suunnitteluvaiheessa haaveena oli Länsi-Lappeenrannasta Joutsenoon ja Imatralle venytetty yhtenäinen kaupunki.

— Se ei ole toivottavaa. Tavoitteena on pysäyttää kaupunkinauhan venyminen nykysijoilleen.

On sekä asukkaiden että yhdyskunnan etu käyttää saatavilla olevia alueita mahdollisimman läheltä keskustaa. Eniten niitä on keskustan eteläpuolella.

Uudet kerrostalot nousevat nykyisten lomaan, lähinnä keskustaan ja sen tuntumaan.

— Keskusta laajenee ylöspäin, Saukkonen kuvaa.

Ylöspäin laajenemista ovat myös talojen korottaminen ja ullakkokerrosten asuttaminen.

 

Kartassa lähellä keskustaa näkyy valtavia länttejä, jotka ovat pois pelistä kaupunkisuunnittelumielessä. On Kaukas, lentokenttä, Ihalaisen kaivos ja maasotakoulu harjoitusalueineen. Kaavoittaja katsoo niitä pysyvinä tosiasioina.

— Ne ovat isoja palikoita, jotka osaltaan pakottavat kaupungin pitkulaiseksi. Ne hajauttavat kaupunkirakennetta, mutta onhan toisaalta hulppeaa, että minullakin on kävelymatka lentokentälle, Leirissä asuva Saukkonen sanoo.

Erikoiset alueet tekevät kaupungista myös omaleimaisen.

 

Omalta osaltaan Kuutostie ja rata ovat rajanneet kaupungin muotoa.

— Isot liikenneväylät muodostavat liikkumisesteen. Kaupunkirakenteen jatkaminen niiden yli vaatii luovuutta ja ponnistelua.

Entä suurin kaupunkirakennetta rajoittava sininen läntti, onko Saimaa kaupunkisuunnittelijan uhka vai mahdollisuus?

— Saimaa on kaksipiippuinen juttu. Se muodostaa vielä selkeämmän esteen kuin muut. Mutta onhan se äärettömän positiivinen juttu Lappeenrannalle.

Veden päälle rakentamisen Saukkonen kuitenkin tyrmää.

— Sitten on saaria. Se, että kaupunki laajenisi saaristoon, ei ole tällä hetkellä kovin realistista. Yleensä neitseelliseen paikkaan rakentaminen on sen verran rajua toimintaa, ettei se ole kannattavaa.

Saukkonen sanoo kaupungissa olevan vielä saaria suotuisampia rakentamispaikkoja. Järvelle ei kannata mennä ennen niitä.

Kaavoitus on eräänlaista ennustamista. Pohditaan, mille mahtaa tulevaisuudessa olla tarvetta ja arvioidaan toteuttamismahdollisuuksia.

— Kaavoitukseen liittyy myös se, että kaikki ei suinkaan toteudu, Saukkonen sanoo.

 

Kaavoituksessa on suunnitelmia sekä lyhyelle että pitkälle tähtäimelle. Asumis- ja maankäyttöohjelma katsoo lähivuosiin, osayleiskaava vuoteen 2030 asti.

Tulevat, tänä vuonna esiteltävät osayleiskaavaluonnokset sekä kaupungin väestösuunnite kertovat lisää kaupungin rakentumis- ja laajennusaikeista.

 

Etti Kantola