Liian moderni 1800-luvulle

Savitaipale. Europaeusta pidettiin kahelina. Häntä ei arvosteta tarpeeksi, kielitieteilijästä näytelmän tehnyt Juha Hurme sanoo.

Kirjoittaja:
Maaria Drake

Europaeuksesta on olemassa niin paljon hyvää matskua, että se oli näytelmäkirjailijan ihannetilanne, Juha Hurme sanoo.

Hurmeen kirjoittama ja ohjaama Europaeus — komedia Suomen Don Quijotesta saa kantaesityksensä Kansallisteatterissa tänään Kalevalan päivänä.

Näytelmä kertoo ennen kaikkea rohkean toisinajattelun tärkeydestä. Idea lähti suuresta ihailusta Europaeusta kohtaan.

— Hän oli omaperäinen visionääri, Hurme kuvaa.

Silti harva tuntee savitaipalelaista kansanrunouden kerääjää ja kielitietieteilijää David Emmanuel Daniel Europaeusta (1820—1884) edes nimeltä.

Hän tuppaa jäämään Lönnrotin, Snellmanin ja muiden aikalaistensa varjoon, vaikka uudisti ahkerasti suomen kieltä ja kirjasi suuren osan Kalevalan uudemman painoksen runoista.

 

Hurmeen mukaan aliarvostus johtuu radikaalisuudesta. Europaeuksen ajatukset olivat aikaan nähden jopa vaarallisia.

— 1800-luvun puolivälin paikkeilla pidettiin kahelina, kun sanoi, että ihmiskunnan alkukoti on Afrikassa.

Europaeus kannatti myös sukupuolten tasa-arvoa, muttei saanut siitäkään kiitosta. Syrjinnälle lienee ollut inhimillisiäkin tekijöitä.

— Hänen ulosantinsa ei ollut kauhean tehokasta. Hän änkytti eikä ollut lumoava puhuja. Hän saattoi myös tuittuilla herkästi, Hurme kuvaa.

Europaeusta pilkattiin myös siksi, että hän toimi vailla akateemista tutkintoa, toisin kuin tohtori Lönnrot. Hän oli legendaarinen ikuinen ylioppilas.

Europaeuksen tutkimusmetodit olivat poikkitieteellisiä, mikä ei hänen päivinään lyönyt leiville, toisin kuin nykyään. Europaeus oli kaiken muun lisäksi arkeologi ja yhdisti senkin kielitieteeseen: hän tutki ihmisen äänenmuodostusta pääkallojen avulla.

— Hänellä oli aina kapsäkissä pääkallo tai pari, jotka hän oli kaivanut Savitaipaleen hautausmaalta. Se ei kuulemma lisännyt suosiota naisten keskuudessa, Hurme nauraa.

 

”Kutsukaa minua vapaasti kummalliseksi mieheksi, sillä sellainen olen todella mitä suurimmassa määrin.” Näin Europaeuksen kerrotaan lausahtaneen.

Hurme mainitsee kaksi kummallista päähänpistoa.

— Nuorena hän aikoi kävellä Savitaipaleelta Kiinaan ja yksin käännyttää Kiinan kansan kristinuskoon. No, se retki ei koskaan toteutunut.

Toinen sen sijaan toteutui. 1850-luvulla syttyi Krimin sota, Suomessa Oolannin sotana tunnettu. Pasifistina Europaeus lähti yhden miehen rauhanmarssille.

— Hän eteni laivalla Tukholmaan, käveli Osloon ja jatkoi jalkapatikassa Hampuriin saarnaten rauhanaatetta. Hän pyrki korkeimman poliittisen johdon puheille, mutta hänet pidätettiin mielipuolena ja palautettiin Suomeen.

Hurme myöntää, että Europaeukseen liittyy tietty narrimaisuus, jota ei voi näytelmässäkään ohittaa. Suomen Don Quijote -alaotsikko viittaa juuri omalaatuisuuteen.

— Olen halunnut olla tarkkana, ettei nauru käänny häntä vastaan. Vastapainona on paljon rohkeita, teräviä näkemyksiä.

— Se juuri oikeuttaa minut tekemään näytelmän Europaeuksesta. Hän on symboli asenteesta, jota pitäisi nykyäänkin arvostaa.

 

Europaeuksen pelkäämättömyys johti lopulta traagiseen tulokseen, tieteelliseen saartoon. Häneltä ehkäistiin apurahoitus ja evättiin pääsy arkistoihin.

Europaeus kuoli Pietarissa, maanpaossa ja aliravittuna.

 

Sananluoja Europaeus

Kirjoitti yhteensä 13 teosta, esimerkiksi runo-oppaan Pieni Runon-seppä.

Käänsi Mittausopin suomeksi ja loi matemaattista sanastoa: mm. suunnikas, tilavuus, säde.

Käyttöön ei jäänyt esimerkiksi ’pölkäre’, jolla Europaeus tarkoitti kuutiota.

Laati Ruotsalais-suomalaisen sanakirjan (1853), jossa esiintyivät ensimmäistä kertaa mm. sanat eduskunta, kaunokirjallisuus, harrastus, väitöskirja, säestää, huvila, todennäköinen, tasa-arvo.

 

Savitaipaleen kuuluisin mies

David Emmanuel Daniel Europaeus (1820—1884) tuli karjalaisesta kulttuurisuvusta. Hänen isänsä Peter Adolf oli Savitaipaleen kirkkoherra ja äitinsä Sofia Peijo pappilan karjapiika.

— Se oli siihen aikaan skandaaliavioliitto, Pertti Jurvanen Europaeus-seurasta sanoo.

Seura ylläpitää Savitaipaleella Europaeus-museota. Museo on Olkkolan kartanon yhteydessä. Kartano oli Europaeuksen suvun omistuksessa ja runonkerääjän tukikohta kotipitäjässä.

Jurvanen kertoo, että myöhemmällä iällään Europaeus asui Savitaipaleella pienessä torpassa. Torppa on yhä olemassa, se on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan ja on yksityisomistuksessa.

Nykyisin Europaeus näkyy Savitaipaleella koulun nimenä. Hänelle on myös omistettu kirkon vieressä sijaitseva Europaeus-aukio ja sillä seisova patsas.

Koulujen äidinkielen opetuksessa Europaeusta ei edelleenkään käsitellä kuin korkeintaan sivumainintana. | Maaria Drake

 

Europaeuksia on yhä Parikkalassa

Europaeus-nimestä kerrotaan legendaa, jonka mukaan Äyräpään Matti-isäntä lähetti poikansa kouluun. Suomalainen Äyräpää-nimi ei koulussa kelvannut, joten se latinalaistettiin Europaeukseksi.

— Se on kuitenkin hihasta vetäisty tarina, ei sellaista koskaan tapahtunut, Pertti Jurvanen paljastaa.

Äyräpäästä Europaeus luultavasti juontaa, mutta totuudenmukaisempi alkuperä David Emmanuelin suvulle lienee Parikkalassa, jossa eli 1600- ja 1700-lukujen taitteessa pappi Jakob Europaeus.

Europaeuksia on Parikkalassa edelleen. Erilaisia muunnelmia Europaeus-nimestä voi nähdä esimerkiksi Viipurin vanhalla hautausmaalla. | Maaria Drake

 

Seitsemän matkaa Karjalaan

D. E. D. Europaeus teki vuosina 1845—54 yhteensä seitsemän runonkeruumatkaa Karjalaan. Hän kulki jalan ja eli vaatimattomasti. Hän keräsi kaikkiaan 2 860 kalevalaista runoa. Myös hänen sisarpuolensa Charlotta Europaeus oli runonkerääjä, ensimmäinen naispuolinen sellainen.

Maaria Drake