Lehmistä on tullut yhä isompaa bisnestä myös Etelä-Karjalassa. Maakuntaan on noussut viime vuosina useita suuria, jopa yli 200 lehmän navettoja. Nykytyylin mukaan ne ovat yleensä yhteisyrityksiä.
Suurin, yli 250 lehmän navetta, lienee Savitaipaleella sijaitseva Maitotiimi. Lappeenrannassa on Kälviäisen navetta ja Parikkalassa Lamminkylän farmarit.
Samalla kun maitotilojen koko on kasvanut, niiden määrä on romahtanut kymmenessä vuodessa puoleen entisestä. Maidontuotanto puolestaan on pienentynyt vähemmän eli noin 67 miljoonasta litrasta 55 miljoonaan litraan.
-Vuosittain Etelä-Karjalasta häviää jopa 30 tilaa. Vaikka tilakoko suurenee, edelleen joukossa on paljon pieniä. Ne pysyvät niin kauan, kuin vanhat pitäjät jaksavat. Jatkajia on vaikea saada, selvittää asiantuntija Anne Tolonen Pro Agriasta.
Tuottajain maidon mukaan maakunnassa on neljä yli sadan lehmän navettaa ja 22 yli 50 lehmän. Suomessa tiloilla on keskimäärin 32 lehmää.
Uudessa navetassa on yleensä vähintään 60-70 lehmää eli sama määrä, mistä yksi lypsyrobotti selviää.
-Ja samalla on varauduttu siihen, että tarvittaessa pystyy ottamaan käyttöön toisenkin robotin, kertoo yli 600 navetan suunnitteluun Etelä-Karjalassa osallistunut insinööri Reijo Mustonen Pro Agriasta.
-70-luvulla jo 20 lehmän navetta oli iso. Nykyinen iso on viisi kertaa tuota isompi. Teknologia on kehittynyt. Käsilypsystä on siirrytty ensin kannettaviin kannukoneisiin, sitten putkilypsykoneisiin, pihattoihin, lypsyasemiin ja robotteihin.
Mustosen mukaan noin puolet uusista alkaa olla robottinavettoja. Yksi robotti maksaa noin 150 000 euroa.
Tilakohtainen maidontuotanto kasvaa Etelä-Karjalassa vuosi vuodelta. Kun vuonna 2011 tilaa kohti lypsettiin maitoa 215 000 litraa, oli luku vuonna 2012 227 000 ja viime vuonna jo yli 230 000 litraa.
Vanhoja navettoja peruskorjataan ja laajennetaan sekä uusia rakennetaan koko ajan. ELY-keskus teki asiantuntija Juha Leinosen mukaan viime vuonna 15 tukipäätöstä navetoille ja seitsemän rehusiiloille Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon.
Avustusta voi saada korkeintaan 25 prosenttia investointikustannuksista sekä korkotukea kolme prosenttiyksikköä.
C-tukialue Etelä-Karjala on nimenomaan maitotilojen aluetta. Uudet investoinnit keskittyvät maitotiloihin.
Suursikaloitakin on, mutta muun muassa Lapori ajautui vaikeuksiin.
Lihan tuottajahinta koetaan liian alhaiseksi eikä lähistöllä ole teurastamoa.
Imatralla vain yksi maitotila
Lappeenranta: 77 maitotilaa, 13,37 miljoonaa litraa vuonna 2013
Parikkala: 59 tilaa, 14,6 miljoonaa litraa
Savitaipale: 31 tilaa, 9,68 miljoonaa litraa
Ruokolahti: 22 tilaa, 3,01 miljoonaa litraa
Lemi: 21 tilaa, 3,68 miljoonaa litraa
Rautjärvi: 17 tilaa, 2,63 miljoonaa litraa
Taipalsaari: 17 tilaa, 3,77 miljoonaa litraa
Luumäki: 13 tilaa, 2,82 miljoonaa litraa
Imatra: 1 tila, 0,1 miljoonaa litraa
Lähde:
Maataloustilastot
Anne Kotiharju