Kirjaston katon tarkat tutkimukset alkoivat

LAPPEENRANTA.  Maakuntakirjaston katossa on käytetty samoja teräslaatuja kuin romahtaneessa vesitornissa.

Kirjoittaja:
Kaisa Juntunen

Maakuntakirjaston seinä- ja kattorakenteita tutkittiin perjantaina. Kirjasto oli sen vuoksi suljettuna koko päivän. Tutkimuksia tehtiin sekä kirjaston sisätiloissa että ulkopuolella.

Insinööritoimisto Vahanen Suunnittelupalvelut Oy otti näytteitä ja valokuvasi niin ulkoseinää kuin kattorakenteita. Tässä vaiheessa katon kunnosta ei ole vielä saatavilla tarkempaa tietoa.

— Näytteitä lähtee maanantaina laboratorioon analysoitavaksi ja kun saamme tulokset, teemme raportin valmiiksi, kertoo yksikönpäällikkö Tomi Käiväräinen Vahaselta.

Raportti valmistuu kesän aikana, ja sen tuloksista tiedottaa Lappeenrannan kaupunki.

 

Kirjaston katon kunto on selvitettävä tarkoin, sillä siinä on käytetty samoja teräslaatuja kuin Jyväskylässä romahtaneessa vesitornissa. Ympäristöministeriö lähetti kunnille luettelon kohteista, joissa on mahdollisesti käytetty kyseistä jännemenetelmää ja Sigma Oval jänneterästä.

Maakuntakirjaston lisäksi Lappeenrannasta on tutkittavien rakennusten listalla Joutsenon vesitorni.

Vuonna 1973 rakennetusta maakuntakirjastosta pitää selvittää sen kattorakenteiden kestävyys. Tärkeää on tietää millaisen lumikuorman rakenteet kestävät.

Maakuntakirjaston kattorakenteen kunto tarkastettiin pikaisesti huhtikuun lopussa. Silloin tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen totesi, että välitöntä sortumisvaaraa tai turvallisuusriskiä ei ole.

 

Vahanen Suunnittelupalvelut Oy tutkii myöhemmin myös Joutsenon vesitornin kunnon. Siellä on tutkittava säiliörakenteiden lujuutta.

Joutsenon vesitornista on tehty betonirakenteiden kuntotutkimus vuonna 2010. Kuntotutkimusta täydennetään viivästyneen vetymurtuman riskiselvityksin.

 

Romahdus taustalla

Jyväskylän Kangasvuoren vesitorni romahti marraskuun alussa vuonna 2012.

Onnettomuustutkintakeskus totesi, että eräät korkealujuuksiset teräslaadut ovat alttiita viivästyneelle vetymurtumalle. Näitä teräslaatuja on hyödynnetty KA-jännemenetelmää käytettäessä.

Ongelma rajautuu ennen vuotta 1978 valmistettuihin teräslaatuihin. Vaara piilee etenkin kosteudelle alttiissa rakenteissa.

Ympäristöministeriö lähetti listan kohteista, joissa on käytetty samaa menetelmää.

Lappeenrannasta listalla ovat maakuntakirjasto ja Joutsenon vesitorni.

Kaisa Juntunen