Etelä-Karjala uhkaa joutua maksumieheksi hallituksen sote-uudistuksessa. Konsulttiyhtiön laskelma sosiaali- ja terveydenhuoltoon sunnitellusta jättiremontista kertoo, että hintalappu maakunnalle voi olla vuodessa pahimmillaan 37 miljoonaa euroa.
Suhteellisesti koviten uudistus on iskemässä Imatran seudulle. Imatran laskennalliset lisäkustannukset ovat jopa 16,7 miljoonaa euroa eli lähes 600 euroa asukasta kohden. Rautjärvellä asukasta kohden laskettu kasvu on jopa 741 euroa.
Kuntakohtaisten laskelmien tekoa vaikeuttaa se, että sote-uudistuksen yksityiskohdista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Käytännössä vain se on kerrottu, että koko maan sote-palvelut hoidetaan jatkossa viidellä alueella, ja kuntien maksuosuudet perustuvat asukaslukuun sekä väestön ikään ja sairastavuuteen.
Arviot on tehnyt Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitystä varten FCG-konsultointi Oy. Selvitysmies Aija Tuimala kertoo, että 37 miljoonaa euroa on pahin vaihtoehto. Todennäköistä on, että summa jää pienemmäksi. Se riippuu siitä, kuinka paljon maksuperusteissa lopulta painottuu väkimäärä ja kuinka paljon sairastavuus.
Uudistuksessa Etelä-Karjala päätyy osaksi lähes kahden miljoonan asukkaan sote-aluetta, jossa on mukana myös pääkaupunkiseutu. Etelässä väestö on keskimäärin selvästi nuorempaa ja terveempää kuin Etelä-Karjalassa.
Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen sanoo Imatran varautuneen siihen, että uudistus joka tapauksessa nostaa kaupungin sote-kustannuksia. Jos pahin vaihtoehto toteutuu, vaikutukset ovat katastrofaalisia.
– 16 miljoonaa on järkyttävä summa. Onhan se ihan kohtuuton uudistus imatralaisille.
Lintusen mukaan summan kattaminen veroilla tarkoittaisi neljän prosenttiyksikön korotusta kuntaveroon, ja samaan aikaan palveluihin ei ole luvassa ainakaan parannusta. Hän muistuttaa, että kaupunki on tähän asti pystynyt hoitamaan palvelunsa edullisesti: se on vaatinut kovia toimia, muun muassa terveyskeskusten lopettamista.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva voi odottaa uudistusta hieman Lintusta levollisemmin, sillä Lappeenrannan maksut näyttäisivät nousevan maakunnan muita kuntia maltillisemmin. Pahimmillaan kasvu olisi vuodessa reilut kahdeksan miljoonaa euroa eli 111 euroa asukasta kohden.
– Koelaskelma on kyllä järkyttänyt meitä. Olemme huolissamme koko maakunnasta. Kahdeksan miljoonaa euroa on paha summa Lappeenrannalle, mutta joillekin kunnille vaikutus on ihan katastrofaalinen, Jarva sanoo.
Sinällään hän pitää FCG:n laskelmia realistisina. Näin kustannukset nousevat, jos mitään siirtymäaikoja tai lievennyksiä kerrottuihin perusteisiin ei tule.
Timo Laitakari