Categories
Artikkelit

Pellestä poliitikoksi

Rasavillin maineen karistanut Lauri Koponen sykähdytti katsojia Ajankohtaisen kakkosen Venäjä-illassa. Lappeenrannan kasvatti tuntee vähemmistön kipupisteet.

Kirjoittaja:
Nella Keski-Oja

Lauri Koponen hypistelee pussillista hampunsiemeniä. Olemme Koposen ja hänen äitinsä Tatjana Koposen pyörittämässä luontaistuotekaupassa Lappeenrannassa.

-Tätäkin alaa saa puolustella, kuten venäläisyyttä, Lauri Koponen hymähtää.

Keväällä nuori kokoomuslainen opiskelijapoliitikko tuli katsojille tutuksi Ajankohtaisen kakkosen Venäjä-illasta. Välillä huutokonsertiksi yltyneessä kinastelussa Koponen erottui edukseen rauhallisten ja harkittujen puheenvuorojensa ansiosta.

 

Lauri Koponen tietää, mistä puhuu. Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisena hän on joutunut kokemaan omassa nahassaan, miltä ennakkoluulot pahimmillaan tuntuvat.

Koposen ollessa viisivuotias toinen lapsi haukkui häntä ryssäksi. Äiti lohdutti itkevää poikaansa sanomalla: ”Itse asiassa sinä olet ryssä. Mitä väliä.”

-Äidin sanat helpottivat, enkä enää välittänyt ryssittelystä. Lapsi keksii haukkumasanat ihan kaikista, Koponen toteaa nyt.

Ahdistelu kuitenkin jatkui Lappeenrannan Alakylän koulussa. Lauri Koponen kertoo ”saaneensa henkisesti turpaan” monta kertaa.

-Peruskoulu on julma paikka. Lapset ovat välillä maailman ilkeimpiä.

Vasta musiikkiluokalla haukkuminen loppui. Koponen sai kavereita, ja ujous alkoi karista.

-Opin, että hyväksynnän saa, kun heittää läppää ja on pelle. Sillä voi peittää oman epävarmuuden.

 

Huonon itseluottamuksen takia Lauri Koponen laittoi opinnot läskiksi. Hän kertoo olleensa ”sairaan huono koulussa, oikea rasavilli”.

Herjan heitto jatkui Armilan yläasteelle. Peruskoulusta arvosanat riittivät juuri ja juuri Lappeenrannan tuolloin huonoimpaan lukioon, Lauritsalaan.

Kun liikunnanopettaja kysyi lukion ensimmäisenä päivänä, kuinka moni opiskelija oli ”joutunut” Lauritsalaan, lähes kaikki nostivat kätensä. Onneksi luvassa oli parempaa.

-Opettaja sanoi: ”Mie lupaan teille, että vuoden päästä kukaan ei nosta kättään, vaan kaikki haluavat tänne.”

Opettajien tsemppauksen ansiosta Lauri Koponen oppi eroon pelleilystä. Ei hän mallioppilas ollut silloinkaan, mutta aika kului häiriköinnin sijaan kavereiden hauskuuttamiseen.

-Lukiossa tajusin, että tykkään järjestää tapahtumia ja puhua ihmisille. Sain energian kanavoitua uudella tavalla.

Koponen ryhtyi oppilaskunnan kahviautomaattivastaavaksi. Seuraavana vuonna titteliksi vaihtui jo puheenjohtaja. Koponen päätti yhdistää Lappeenrannan lukioiden penkkarijuhlat ja vanhojen tanssit.

-Minua ärsyttää, jos joku tuomitsee tai jättää ulkopuolelle. Haluan kaikki mukaan.

 

Nyt oppilaskuntatoiminta on vaihtunut opiskelijapolitiikkaan. Lauri Koponen toimii kokoomuksen opiskelijajärjestön Tuhatkunnan varapuheenjohtajana, ja jotkut povaavat energisen nuoren singahtavan vielä valtakunnanpolitiikkaan.

-Toiset tykkäävät tehdä asioita. Minä haluan miettiä, miten asioita pitäisi tehdä.

Polku politiikan pariin on ollut polveileva. Luonnontieteisiin hurahtanut Koponen kaavaili lukiossa uraa metsätieteilijänä. Tien Tampereelle valtio-opin opiskelijaksi sinetöi sattumalta telttailualueella käyty keskustelu Koposen ollessa lukion toisella luokalla.

-Tapasin festareilla Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan opiskelijan. Hän vaikutti tosi kolealta ja viisaalta, mutta osasi myös pitää hauskaa. Sen jälkeen halusin Tampereelle.

Vuosikausia koulussa laistanut oppilas innostui vihdoin lukemisesta. Kun hän kertoi opiskeluhaaveistaan tuttavalleen, vastasi tämä ykskantaan: ”saahan sitä kaikkea unelmoida”.

-Tuomitsen varmasti itsekin ihmisiä, mutta pyrin välttämään sitä. On mahtavaa, kun oma ennakkoluulo murtuu.

Pääsykokeiden tulosten julkistamisen aamuna Lauri Koponen hakkasi tietokoneen päivitä-nappulaa, kunnes yliopiston sivulle ilmestyivät tulokset.

-Kun muutut sekunnissa, sen hetken muistat. Sellaisia ovat olleet lakkiaiset, armeijasta kotiutuminen ja se, kun luin nimeni sisään päässeiden listalta.

Lappeenrannan huonoimman lukion kasvatti muistelee Lauritsalaa lämmöllä.

-Olen lukiosta ylpeä. Oli pohja mikä tahansa, yhtä hyvin Lauritsalan lukio voi olla paras paikka valmistua.

 

Lauri Koponen uskoo herjaamisen muokanneen hänestä ihmisen, joka hän on tänään. Samalla nahka on parkkiintunut.

-Olen erittäin iloinen, että minua ryssiteltiin, vaatteitani haukuttiin ja minulle sanottiin, että haisen. Nyt voin sanoa: olet väärässä.

Lapsuuden ryssittelyn Koponen uskoo johtuneen ajan hengestä. 1990-luku oli vielä krapulaa toisesta maailmansodasta, sillä niin moni sodassa kärsinyt oli yhä hengissä. Koponen uskoo, ettei samaa enää lapsien parissa kuule.

-Yksi kierros on nyt käyty. Viha kuluu matkalla.

Venäläisyys on antanut Lauri Koposelle rohkeutta heittäytyä.  Asioiden kun ei tarvitse olla niin justiinsa. Esimerkin Koponen hamuaa Moskovasta, jossa vietti kesät isovanhempiensa kanssa 16-vuotiaaksi saakka.

-Olin vielä ala-asteella, kun rakensin ukin kanssa viisikerroksista taloa. Enhän minä mitään osannut. Silloin isoisä takoi päähäni, että ”älä ikinä vastaa ’en osaa’ tai ’en halua’, vaan ’yritetään'”.

 

Politiikka on Lauri Koposen intohimo. Kansanedustajan uraa tärkeämpänä hän pitää mahdollisuutta vaikuttaa asioihin.

-On ihan sama, mitä teen, kunhan joku kiittää siitä jälkikäteen.

Eniten Koponen haluaa muuttaa ennakkoasenteita. Lapsuudessaan sivullisuudesta kärsinyt Koponen toivoo, että kenen tahansa tunnustetaan voivan työskennellä paremman yhteiskunnan puolesta. Samalla hän toivoo, ettei itse tipahda ulkopuolelle.

-Haaveilen, etten tule olemaan yksin. Jos perhe sortuu, minä sorrun.

 

Palataan vielä hetkeksi luontaistuotekauppaan. Appelsiini Shop avasi ovensa viime kesänä, jotta Lauri Koposen äiti saisi sivutyön ja turvaa tulevaisuuteen.

-Äiti, sisko ja minä olemme tosi perhekeskeisiä. Autamme toisiamme, jos on tarvis.

Ajat ovat kuitenkin vaikeita. Keväällä äiti ja poika soittelivat päivittäin pitkiä puheluita ja miettivät kaupan tulevaisuutta.

-Pienet projektit tekevät kauppaa tutuksi. Kesällä hankin vaikka ulkomyyntiluvan ja kauppaan aloe vera?-voidetta kuin Thaimaan rannalla, jos en muuta keksi.

Siinä sitä nyt on, rohkeutta heittäytyä.

 

Lauri Nyyrikki Tapani Koponen

23-vuotias valtio-opin opiskelija.

Syntynyt Lappeenrannan Lauritsalassa, asuu Tampereella.

Perheeseen kuuluvat äiti, sisko, siskon lapsi ja isovanhemmat Moskovassa.

Inhoaa ennakkoon tuomitsemista ja ilkeitä ihmisiä.

Rakastaa rikkoa mielikuvia.

Ihmettelee sitä, miten pienet asiat voivat vaikuttaa niin suuresti.

Nella Keski-Oja