Sirpa Hynninen vasaroi taulua Galleria Pihaton seinään. Sisälle tunkeva helle liimaa paitaa ihoon. Etelä-Karjalan taiteilijaseurassa ilma vaihtui painostavaksi, kun Lappeenrannan kulttuuritoimi puolitti seuran tuen.
— 16 000 euroa vuodessa on pieni summa kaupungin budjetissa mihin tahansa verrattuna. Seuralle se on iso raha, jolla on pyöritetty Pihattoa ja Taidelainaamoa ja saatu kiinnostavia näyttelyitä, Hynninen listaa.
Taiteilijaseuran kesänäyttelyvastaava uskoo, että kaupungin säästöpaineissa syntynyt päätös seurauksineen ei ollut tarkoitettu, mutta puhisee samanaikaisesti kiukusta. Liian paljon hyvää uhkaa mennä mukana.
— Taidelainaamon toiminta huolettaa eniten. Lainaamojen ketju on saatu pystyyn Kaakkois-Suomeen, nyt lähtee matto alta. Viesti on, ettei taiteilijoita tarvita. Kulttuuritoimi voi hoitaa katumaalaustapahtumansa itse.
Etelä-Karjalan taiteilijaseurassa on runsaat sata jäsentä. Seuraan liittyy vuosittain noin kymmenen uutta jäsentä, jotka ovat pääasiassa Saimaan ammattikorkeakoulusta valmistuneita, maakuntaan jääviä ammattitaiteilijoita.
Galleria Pihatossa on kesän aikana ollut esillä viime vuosina seuraan hyväksyttyjen nuorten taiteilijoiden töitä. Kolmas uusien jäsenten näyttely avautuu keskiviikkona. Taiteilijoita harmittaa näyttelytilan katoaminen.
— Tällaisella jäsenmäärällä pitäisi olla oma galleria. Toimintaa on värittänyt jatkuva epävarmuus, mutta silti kaupungin päätös yllätti, Saimaan ammattikorkeakoulusta valmistunut graafikko Emmi Sinkkonen toteaa.
Savonlinnasta kotoisin oleva Sinkkonen jäi valmistumisensa jälkeen Lappeenrantaan hyvien työtilojen vuoksi. Kuvataiteen julkisen tuen ahdinkoa hän pitää valtakunnallisena, eikä vain lappeenrantalaisena ilmiönä.
Taiteilijaseuran jäsenistö päättää suunnasta yleiskokouksessa alkusyksystä. Seuran hallitus selvittelee vaihtoehdot sitä ennen, mutta yksi polku, yhteistyö Lappeenrannan kaupungin kanssa, on kuljettu loppuun.
— Kulttuuriorganisaatiot; museo, orkesteri, taiteilijaseura tai teatteri eivät elä ilman tukea. Yksi vaihtoehto on, ettemme tee mitään, jos ei ole mahdollisuutta toimia, varapuheenjohtaja Vesa-Ville Saarinen sanoo.
Myös Etelä-Karjalan taiteilijaseuran puheenjohtaja Juhani Järvinen pitää Galleria Pihaton siirtymistä toiselle toimijalle isona ongelmana, joka syö seuratoiminnan motivaatiota. Häntä huolettavat erityisesti nuoret.
— Oma näyttelytila on tärkeä sekä kansainvälisille vaihtonäyttelyille että nuorille taiteilijoille. Vanhemmilla tekijöillä on jo rutiinia ja verkostoja saada töitään esille, mutta nuoria pitäisi tukea vaikeassa ammatissa.
Tästä on kyse
Galleria Pihaton toiminta siirtyy Etelä-Karjalan taiteilijaseuralta Kaakkois-Suomen valokuvakeskukselle vuoden 2015.
Taiteilijaseuran mahdollisuus ylläpitää Pihattoa katosi, kun Lappeenranta puolitti yhdistyksen avustuksen viime syksynä.
Seuran julkisella avustuksella palkkaama työntekijä on Pihaton ohella hoitanut Pehtoorin tuvassa olevaa Taidelainaamoa.
Galleria Pihatto
Lappeen vanhan pappilan alueella näyttelytilaksi entisöity kivinavetta, jonka ylläpidosta vastaa kaupungin yleinen kulttuuritoimi.
Kaupungin kiinteistöohjelmassa salkussa E, jonka rakennuksia tekninen lautakunta voi myydä heti, kun sopiva ostaja löytyy.
Lappeen vanhan pappilan alueen rakennuksille ei ole ilmaantunut ostajia. Kaupunki pohtii alueen kaavaa ennen jatkotoimenpiteitä.
Petteri Värtö