Kuukausi: elokuu 2014

Luumäki. Kuvakulmia löytyy myös yläilmoista katsottuna.

Imatra. Rajanylityspaikan sähkökeskus kärsi isot vauriot. Raja oli kiinni lauantai-iltaan asti.

Seija Hackman

Suot ovat syntyneet tuhansien vuosien aikana. Hetkessä niitä ei saada takaisinkaan.

-Kun suunnitelma on tehty, työhön käydään kaivurilla ja puita kaadetaan. Jälki voi alkuun järkyttää, suojelubiologi Pekka Heikkilä varoittaa.

Se, onnistuuko toteutus onnistunut teknisesti, näkyy jo ensimmäisten vuosien aikana. Suovesi nousee, suokasvillisuus ja vettä pidättävä rahkasammal palaavat myös pian.

-Ja marjat. Siinä vaiheessa ihmiset yleensä ovat jo tyytyväisiä.

Suon palautuminen kokonaan ennalleen vie aikaa.

Soiden ennallistaminen alkoi Suomessa 90-luvulla, kun havahduttiin siihen, miten vähän luonnontilaisia soita oli enää jäljellä.

Etelä-Karjalassa soita ei ole juuri ennallistettu, mutta muualla maassa töitä on tehty jopa yli 1 000 hehtaarin soilla.

Työn alkumyllerryksessä vaikutukset valuma-alueen vesistöihin voivat näkyä pienenä piikkinä. Tilanne paranee pian, kun soistuminen alkaa.

Seija Hackman

Pohjois-Karjalassa 700 hehtaarin suojelu ei väräyttäisi kulmia. Etelä-Karjalassa tilanne on toinen.

-Aina on ihmetelty, miten tyhjä alue Etelä-Karjala on suojelumielessä, vaikka täällä on niin monipuolista luontoa, Pekka Heikkilä sanoo.

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri on tehnyt ison urakan paikatakseen aukon.

-Taustalla on valtava aktiivisuus, kiittää Heikkilä.

Aikanaan vankila luonnonsuojelupiirin kanssa puolusti alueita. Vuonna 2008 piiri teki ympäristöministeriölle aloitteen soiden turvaamisesta. Seuraavana vuonna kaksi kansanedustajaa jätti eduskunnalle kirjallisen kysymyksen.

Kaksi vuotta sitten ministeriö kysyi Metsähallituksen ja ELY-keskuksen kantaa asiaan, ja kannat olivat yhtenevät.

-Me esitimme peltojakin samaan pakettiin, mutta se ei mennyt läpi, ja ne jatkavat nyt elämäänsä muuten, Heikkilä kertoo.

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin aluepäällikkö Anna Vuori hehkuttikin perjantaina iloaan.

-Suot puhdistavat vesiä, suojelevat ilmaa, kasvattavat marjoja ja kutsuvat suopursun tuoksuisille retkille. Konnunsuo on ollut maan suurimpia keidassoita, ja nyt osa siitä on turvassa

Lauritsala. Tänä vuonna valinnassa korostettiin yhteisöllisyyttä.

Seija Hackman

Suot ovat syntyneet tuhansien vuosien aikana. Hetkessä niitä ei saada takaisinkaan.

-Kun suunnitelma on tehty, työhön käydään kaivurilla ja puita kaadetaan. Jälki voi alkuun järkyttää, suojelubiologi Pekka Heikkilä varoittaa.

Se, onnistuuko toteutus onnistunut teknisesti, näkyy jo ensimmäisten vuosien aikana. Suovesi nousee, suokasvillisuus ja vettä pidättävä rahkasammal palaavat myös pian.

-Ja marjat. Siinä vaiheessa ihmiset yleensä ovat jo tyytyväisiä.

Suon palautuminen kokonaan ennalleen vie aikaa.

Soiden ennallistaminen alkoi Suomessa 90-luvulla, kun havahduttiin siihen, miten vähän luonnontilaisia soita oli enää jäljellä.

Etelä-Karjalassa soita ei ole juuri ennallistettu, mutta muualla maassa töitä on tehty jopa yli 1?000 hehtaarin soilla.

Työn alkumyllerryksessä vaikutukset valuma-alueen vesistöihin voivat näkyä pienenä piikkinä. Tilanne paranee pian, kun soistuminen alkaa.

Seija Hackman

Pohjois-Karjalassa 700 hehtaarin suojelu ei väräyttäisi kulmia. Etelä-Karjalassa tilanne on toinen.

-Aina on ihmetelty, miten tyhjä alue Etelä-Karjala on suojelumielessä, vaikka täällä on niin monipuolista luontoa, Pekka Heikkilä sanoo.

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri on tehnyt ison urakan paikatakseen aukon.

-Taustalla on valtava aktiivisuus, kiittää Heikkilä.

Aikanaan vankila luonnonsuojelupiirin kanssa puolusti alueita. Vuonna 2008 piiri teki ympäristöministeriölle aloitteen soiden turvaamisesta. Seuraavana vuonna kaksi kansanedustajaa jätti eduskunnalle kirjallisen kysymyksen.

Kaksi vuotta sitten ministeriö kysyi Metsähallituksen ja ELY-keskuksen kantaa asiaan, ja kannat olivat yhtenevät.

-Me esitimme peltojakin samaan pakettiin, mutta se ei mennyt läpi, ja ne jatkavat nyt elämäänsä muuten, Heikkilä kertoo.

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin aluepäällikkö Anna Vuori hehkuttikin perjantaina iloaan.

-Suot puhdistavat vesiä, suojelevat ilmaa, kasvattavat marjoja ja kutsuvat suopursun tuoksuisille retkille. Konnunsuo on ollut maan suurimpia keidassoita, ja nyt osa siitä on turvassa.

Teatteri. Teatterijoukkueet saavat täksi kaudeksi kaksi valmentajaa.

Lappeenranta. Liki 700 hehtaaria entisiä vankilan maita suojellaan ja soita ennallistetaan. Syntyvästä suojelukokonaisuudesta tulee maakunnan suurin.

Lappeenranta. Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa Huhtiniemen asemakaavasta. Hotellin rakennustyöt alkavat aikaisintaan ensi vuonna.