Konnunsuolle on syntymässä eteläkarjalaisittain merkittävä suojelualuekokonaisuus.
Senaatti-kiinteistöt on luovuttanut Metsähallituksen luontopalveluille luonnonsuojelutarkoituksiin yhteensä 700 hehtaaria entisen vankilan käytössä olleita maita.
-Vielä ei ole perustettu luonnonsuojelualuetta, mutta nyt voidaan olla varmoja, että alue lopulta suojellaan. Me olemme loppusijoituspaikka, jolta alueet eivät palaudu muuhun käyttöön, vastaava suojelubiologi Pekka Heikkilä Metsähallituksen luontopalveluista kertoi tiedotustilaisuudessa Konnunsuon baarilla perjantaina.
Kokonaisuuteen kuuluvat Hyvättilänsuo ja sen vieressä oleva Vapon turvetuotantoalue, Höytiönsuo ja osa Höytiönlampea sekä Mantereensaarensuo.
Maiden mukana Metsähallitukselle siirtyivät myös vuokrasopimukset. Niiden mukaisesti Vapon turvetuotanto jatkuu Hyvättilänsuon länsipuolella vuoteen 2019 asti. Sen jälkeen turvetuotantoalue ennallistetaan tai muutetaan kosteikoksi.
Hanke nivoutuu valtakunnalliseen soidensuojelun täydennysohjelmaan, jossa pyritään suojelemaan tai palauttamaan ennalleen eteläisen Suomen pitkälle tuhottuja soita.
Konnunsuon 700 hehtaarista vain pieni osa on täysin luonnonvaraista suota. Ainut avovesi on Höytiönlammella. Avosuota rimpineen löytyy lämpäre jo suojellun Hyvättilänsuon keskeltä. Enimmäkseen suot ovat eri aikoihin ojitettuja ja hakattuja rämeitä ja nevoja.
-Suot ovat muuttuneita, mutta osin ennallistamiskelpoisia keidassoita, luontotyyppikartoitusta tehnyt Metsähallituksen erikoissuunnittelija Susanna Lahdensalo määrittelee.
Mantereensaarensuo voidaan Lahdensalon mukaan ennallistaa lähes kokonaan. Höytiönlammen rantametsät puolestaan ovat osin jo muuttuneet kunnon metsäksi, jonka mustikkaturvekangasta ei ole enää syytä mennä muuttelemaan.
Pekka Heikkilä kuvaa Konnunsuota helmeksi suojelualueiden verkossa. Kun käsiin on saatu paljon suota, tarkoitus on suojella nimenomaan suoluontoa.
Konnunsuolla kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on linnusto.
-Harvoin nousevat esiin linnustoarvot niin paljon kuin tässä. Taustalla on ihmisen ja kulttuurin vaikutus, viljely ja turvetuotanto, jotka kaikki ovat muokanneet aluetta, Heikkilä kuvaa.
Konnunsuosta on muodostunut muun muassa yksi maan tärkeimmistä hanhien levähtämisalueista keväisin ja syksyisin.
Linnustoselvityksen tehnyt Karri Kuitunen toivoo, että aikanaan turvetuotantoalueesta voisi kehittyä uusi erityiskohde, jolla viihtyisivät myös kahlaajat.
Konnunsuon yllä on loppukesästä pörrännyt Metsähallituksen miehittämätön kopteri kuvaamassa aluetta luontotyyppikartoitusta varten. Sen ja Lahdensalon työ antavat pohjaa ennallistamissuunnitelmille.
Työ vaatii suurta huolellisuutta. Ojitus ja valuma-alueet on tutkittava tarkoin, jotta vettymään eivät käy väärät paikat.
-Alueella on paljon eri kokoisia vanhoja ojia. Osa näkyy, osa ei, mutta sellaisetkin johtavat yhä vettä pois, Lahdensalo kuvailee.
Suunnitelmia aiotaan laatia tiiviissä yhteistyössä asukkaiden ja lukuisten sidosryhmien kanssa. Pekka Heikkilä toivoo vilkasta keskustelua.
-On keskusteltava siitä, miten sovitellaan muun yhteiskunnan tarpeita ja maankäyttöä suojeluun. Ne eivät ole välttämättä ristiriidassa keskenään, Heikkilä toteaa.
Tänään vietetään Suomen luonnon päivää.
Lauantaina 4.10. luonnonsuojelupiiri järjestää kaikille avoimen retken Konnunsuolle. Lähtö on Lappeenrannan Linnoituksen Katariinantorilta kello 10. kimppakyydein.
Etelä-Karjalan suojelualueita
Siikalahti 450 ha
Joussuo 230 ha
Noin 100 hehtaarin alueita ovat Kytösensaari, Äpätinkangas, Järvenpäänsuo ja Hangassaari.
Edessä kaivurityötä
Suot ovat syntyneet tuhansien vuosien aikana. Hetkessä niitä ei saada takaisinkaan.
-Kun suunnitelma on tehty, työhön käydään kaivurilla ja puita kaadetaan. Jälki voi alkuun järkyttää, suojelubiologi Pekka Heikkilä varoittaa.
Se, onnistuuko toteutus onnistunut teknisesti, näkyy jo ensimmäisten vuosien aikana. Suovesi nousee, suokasvillisuus ja vettä pidättävä rahkasammal palaavat myös pian.
-Ja marjat. Siinä vaiheessa ihmiset yleensä ovat jo tyytyväisiä.
Suon palautuminen kokonaan ennalleen vie aikaa.
Soiden ennallistaminen alkoi Suomessa 90-luvulla, kun havahduttiin siihen, miten vähän luonnontilaisia soita oli enää jäljellä.
Etelä-Karjalassa soita ei ole juuri ennallistettu, mutta muualla maassa töitä on tehty jopa yli 1?000 hehtaarin soilla.
Työn alkumyllerryksessä vaikutukset valuma-alueen vesistöihin voivat näkyä pienenä piikkinä. Tilanne paranee pian, kun soistuminen alkaa.
Taustalla sitkeä uurastus
Pohjois-Karjalassa 700 hehtaarin suojelu ei väräyttäisi kulmia. Etelä-Karjalassa tilanne on toinen.
-Aina on ihmetelty, miten tyhjä alue Etelä-Karjala on suojelumielessä, vaikka täällä on niin monipuolista luontoa, Pekka Heikkilä sanoo.
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri on tehnyt ison urakan paikatakseen aukon.
-Taustalla on valtava aktiivisuus, kiittää Heikkilä.
Aikanaan vankila luonnonsuojelupiirin kanssa puolusti alueita. Vuonna 2008 piiri teki ympäristöministeriölle aloitteen soiden turvaamisesta. Seuraavana vuonna kaksi kansanedustajaa jätti eduskunnalle kirjallisen kysymyksen.
Kaksi vuotta sitten ministeriö kysyi Metsähallituksen ja ELY-keskuksen kantaa asiaan, ja kannat olivat yhtenevät.
-Me esitimme peltojakin samaan pakettiin, mutta se ei mennyt läpi, ja ne jatkavat nyt elämäänsä muuten, Heikkilä kertoo.
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin aluepäällikkö Anna Vuori hehkuttikin perjantaina iloaan.
-Suot puhdistavat vesiä, suojelevat ilmaa, kasvattavat marjoja ja kutsuvat suopursun tuoksuisille retkille. Konnunsuo on ollut maan suurimpia keidassoita, ja nyt osa siitä on turvassa. | SEIJA HACKMAN Me esitimme peltojakin samaan pakettiin, mutta se ei mennyt läpi.
Pekka Heikkilä
Seija Hackman